Esihenkilön kokemukset hoitotyöntekijän laiminlyödessä työtehtävänsä
Nykänen, Sanni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429715
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata esihenkilön kokemuksia hoitotyöntekijän laiminlyödessä työtehtävänsä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tulosten perusteella kehittää hoitotyön johtamista. Tutkimuksen kohderyhmänä oli hoitotyön esihenkilöt, joilla oli kokemuksia hoitotyöntekijän laiminlyödessä työtehtävänsä.
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelmänä toteutettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluihin osallistui kahdeksan (8) esihenkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hoitotyöntekijät laiminlöivät erilaisia työtehtäviä ja velvollisuuksia satunnaisesti. Työtehtävien laiminlyönnit aiheuttivat haittaa potilaalle ja työyhteisön hyvinvointiin. Ne aiheuttavat työelämässä lisätehtäviä toisille työntekijöille ja lisäsivät päivittäisen johtamisen järjestelyjä. Lisäksi työtehtävien laiminlyönnit aiheuttivat palveluiden laadun heikkenemistä. Tuloksista nousi esille myös, että työtehtävien laiminlyönnit aiheuttivat kustannuksia organisaatiolle ja heikensivät imagoa.
Haastateltavien mukaan työtehtävien laiminlyöntiin johti työntekijän omat henkilökohtaiset syyt ja hoitotyön haasteet. Esihenkilöiden mukaan laiminlyöntien selvittäminen ja puheeksi otto oli haasteellista. Suurin osa esihenkilöistä koki saavansa tukea eri tahoilta laiminlyöntien käsittelyprosessissa.
Esihenkilöt puuttuivat laiminlyönteihin keskustelemalla ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tuloksista nousi esille, että laadukkaalla johtamisella voidaan ennaltaehkäistä työtehtävien laiminlyöntejä. Esihenkilöt kokivat, että perehdyttäminen, varhainen puuttuminen, työntekijän tukeminen ja kannustaminen sekä valmiudet johtamisessa myös ennaltaehkäisivät laiminlyöntejä. Tulosten perusteella työtehtävien laiminlyöntien käsittelyn ohjeistuksia ja koulutuksia pitää lisätä sekä kehittää. Esihenkilöt kokivat, että laiminlyönteihin puuttumisella oli tärkeä merkitys työntekijöille. Laiminlyönteihin puuttuminen johti keskusteluihin ja kirjallisiin päätöksiin. Lisäksi puuttuminen johti tilanteen heikkenemiseen tai paranemiseen.
Asiasanat: Johtaminen, laiminlyönti, terveydenhuollon ammattilainen, terveydenhuolto, välinpitämättömyys
Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelmänä toteutettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluihin osallistui kahdeksan (8) esihenkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hoitotyöntekijät laiminlöivät erilaisia työtehtäviä ja velvollisuuksia satunnaisesti. Työtehtävien laiminlyönnit aiheuttivat haittaa potilaalle ja työyhteisön hyvinvointiin. Ne aiheuttavat työelämässä lisätehtäviä toisille työntekijöille ja lisäsivät päivittäisen johtamisen järjestelyjä. Lisäksi työtehtävien laiminlyönnit aiheuttivat palveluiden laadun heikkenemistä. Tuloksista nousi esille myös, että työtehtävien laiminlyönnit aiheuttivat kustannuksia organisaatiolle ja heikensivät imagoa.
Haastateltavien mukaan työtehtävien laiminlyöntiin johti työntekijän omat henkilökohtaiset syyt ja hoitotyön haasteet. Esihenkilöiden mukaan laiminlyöntien selvittäminen ja puheeksi otto oli haasteellista. Suurin osa esihenkilöistä koki saavansa tukea eri tahoilta laiminlyöntien käsittelyprosessissa.
Esihenkilöt puuttuivat laiminlyönteihin keskustelemalla ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tuloksista nousi esille, että laadukkaalla johtamisella voidaan ennaltaehkäistä työtehtävien laiminlyöntejä. Esihenkilöt kokivat, että perehdyttäminen, varhainen puuttuminen, työntekijän tukeminen ja kannustaminen sekä valmiudet johtamisessa myös ennaltaehkäisivät laiminlyöntejä. Tulosten perusteella työtehtävien laiminlyöntien käsittelyn ohjeistuksia ja koulutuksia pitää lisätä sekä kehittää. Esihenkilöt kokivat, että laiminlyönteihin puuttumisella oli tärkeä merkitys työntekijöille. Laiminlyönteihin puuttuminen johti keskusteluihin ja kirjallisiin päätöksiin. Lisäksi puuttuminen johti tilanteen heikkenemiseen tai paranemiseen.
Asiasanat: Johtaminen, laiminlyönti, terveydenhuollon ammattilainen, terveydenhuolto, välinpitämättömyys