Yhteiskunnallista hyvää hanketoiminnalla: tutkimus Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n hankeavustuksista vuosina 2017-2023
Ketola, Tiia (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429713
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä yhteiskunnalliset yritykset, jotka ovat saaneet Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta hankeavustuksia olivat kehittäneet avustuksilla vuosina 2017-2023. Tutkimuksessa selvitettiin mitä keinoja valituissa hankkeissa oli käytetty tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mitkä olivat kehittämisen tulokset. Tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteiskunnallisten yri-tysten hankerahoituksien sisällöistä eli konkreettisesti siitä mitä tutkimukseen valitut yhteiskunnalliset yritykset ovat tehneet saaduilla avustuksilla.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmä oli dokumenttianalyysi. Tutkimus käsittelee 10 eri järjestön hanketta, jotka ovat rahoitettu STEA:n hankeavustuksilla vuosina 2017-2023. Järjestöjen hankkeet valittiin tutkimukseen ryväsotannalla. Tutkimusaineisto koostui hankkeiden loppu- sekä tuloksellisuusraporteista. Analyysimenetelmä tutkimuksessa oli laadullinen sisällönanalyysi tutkimusmatriisin avulla.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että yhteiskunnallisten yritysten hanketoiminta, jota tutkimuksessa tarkasteltiin, tuotti yhteiskunnallista hyvää. Kohderyhmän tiedot ja tietoisuus erilaisista asioista lisääntyi hanketoimintojen avulla. Osallistujien hyvinvointia onnistuttiin lisäämään sekä eriarvoisuutta vähentämään. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen oli osa jokaista hanketta. Ohjauksen ja tuen merkitys korostui hankkeissa. Koronapandemia vaikeutti monien hankkeiden alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta siitä huolimatta tavoitteisiin päästiin hyvin. Hankkeiden kohderyhmät olivat heikommassa asemassa olevia. Järjestöt pystyivät hankeavustuksilla toteuttamaan toimintoja, mitkä eivät olleet mahdollisia perusrahoituksilla.
Tuloksista voitiin todeta, että toimintojen juurruttaminen oli osittain heikkoa. Vain osan hakkeiden toiminnot jatkuivat hankkeiden päätyttyä, pääasiassa uusilla avustuksilla. Jatkossa tulisi kiinnittää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa huomiota tulosten juurruttamiseen. Tämä olisi myös jatkotutkimukselle hyvä aihe. Sen kautta saataisiin tietoa siitä mitä juurruttamisen eteen on tehty ja mitä voitaisiin jatkossa tehdä, jotta hankkeiden toiminnat jäisivät elämään hankkeiden päätyttyä. Eikä osa hanketoiminnasta olisi vain hetkellistä hyvää.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmä oli dokumenttianalyysi. Tutkimus käsittelee 10 eri järjestön hanketta, jotka ovat rahoitettu STEA:n hankeavustuksilla vuosina 2017-2023. Järjestöjen hankkeet valittiin tutkimukseen ryväsotannalla. Tutkimusaineisto koostui hankkeiden loppu- sekä tuloksellisuusraporteista. Analyysimenetelmä tutkimuksessa oli laadullinen sisällönanalyysi tutkimusmatriisin avulla.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että yhteiskunnallisten yritysten hanketoiminta, jota tutkimuksessa tarkasteltiin, tuotti yhteiskunnallista hyvää. Kohderyhmän tiedot ja tietoisuus erilaisista asioista lisääntyi hanketoimintojen avulla. Osallistujien hyvinvointia onnistuttiin lisäämään sekä eriarvoisuutta vähentämään. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen oli osa jokaista hanketta. Ohjauksen ja tuen merkitys korostui hankkeissa. Koronapandemia vaikeutti monien hankkeiden alkuperäisiin suunnitelmiin, mutta siitä huolimatta tavoitteisiin päästiin hyvin. Hankkeiden kohderyhmät olivat heikommassa asemassa olevia. Järjestöt pystyivät hankeavustuksilla toteuttamaan toimintoja, mitkä eivät olleet mahdollisia perusrahoituksilla.
Tuloksista voitiin todeta, että toimintojen juurruttaminen oli osittain heikkoa. Vain osan hakkeiden toiminnot jatkuivat hankkeiden päätyttyä, pääasiassa uusilla avustuksilla. Jatkossa tulisi kiinnittää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa huomiota tulosten juurruttamiseen. Tämä olisi myös jatkotutkimukselle hyvä aihe. Sen kautta saataisiin tietoa siitä mitä juurruttamisen eteen on tehty ja mitä voitaisiin jatkossa tehdä, jotta hankkeiden toiminnat jäisivät elämään hankkeiden päätyttyä. Eikä osa hanketoiminnasta olisi vain hetkellistä hyvää.