Kohtaaminen tiivistyy hetkeen : mielenterveystyön ammattilaisten näkemyksiä Käynti kerrallaan -menetelmän sisällöstä ja menetelmän toimeenpanosta
Karvinen, Suvi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429729
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Käynti kerrallaan -menetelmää käyttävien ammattilaisten näkemyksiä siitä, miten menetelmä suuntaa ammattilaisten toimintaa, mihin menetelmä keskittää asiakkaan kohtaamisessa huomion ja mitä soveltamisedellytyksiä menetelmä tarjoaa käytännön työlle menetelmää toimeenpantaessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda haastateltujen ammattilaisten näkemyksiä esiin koskien sitä, mitä menetelmätyöskentely tuo asiakastapaamiseen ja millaisia käyttöönottoedellytyksiä tulee huomioida eri toimintaympäristöissä menetelmää toimeenpantaessa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisena opinnäytetyönä laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa käyttäen. Kaikki haastatteluun osallistuneet ammattilaiset käyttivät työssään Käynti kerrallaan -menetelmää. Haastateltavat olivat ammatiltaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä. Osalla oli sosiaalialan, diakonian tai terveydenhuollon ammattiosaamisen lisäksi terapeuttista osaamista. Aineisto kerättiin etäyhteydellä haastatteluissa. Yhteistyötaho on Arjen verkostoista osallisuutta ja tukea -hanke.
Aineiston analyysitapana on induktiivinen sisällönanalyysi. Aineistosta nousivat esiin kolme pääluokkaa, jotka olivat menetelmän käyttö, tavoitteellinen työskentely ja menetelmän toimeenpano. Menetelmän käyttö vaati soveltuvuutta asiakkaalle sekä ammattilaiselta menetelmäosaamista. Tavoitteellinen työskentely koostui vuorovaikutuksesta ja tulevaisuussuuntautuneisuudesta. Toimeenpano edellytti menetelmän hyödyntämistä sekä käytänteiden kehittämistä.
Johtopäätöksissä tultiin tulokseen, että Käynti kerrallaan -menetelmässä toteutui muutoksia roolijaossa, joka syntyi yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tapaamisen rakentuminen vaati ammattilaiselta tilanteen ohjaamista. Tieto, osaaminen ja ammattilaisen intuitiivisuus kannattelivat kohtaamista. Konkreettiset tavoitteet koettiin olennaisena. Käyttöedellytyksissä korostuivat ratkaisukeskeisen työskentelyn hyödyt mutta toisaalta myös se, että näin lyhytkestoinen työskentelymuoto ei soveltunut kaikkien asiakkaiden tilanteeseen; osa kaipasi tiiviimpää kontaktia. Toimeenpanon kannalta tärkeäksi nähtiin soveltuvuus asiakkaalle ja ammattilaisen tarpeista huolehtiminen.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisena opinnäytetyönä laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa käyttäen. Kaikki haastatteluun osallistuneet ammattilaiset käyttivät työssään Käynti kerrallaan -menetelmää. Haastateltavat olivat ammatiltaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä. Osalla oli sosiaalialan, diakonian tai terveydenhuollon ammattiosaamisen lisäksi terapeuttista osaamista. Aineisto kerättiin etäyhteydellä haastatteluissa. Yhteistyötaho on Arjen verkostoista osallisuutta ja tukea -hanke.
Aineiston analyysitapana on induktiivinen sisällönanalyysi. Aineistosta nousivat esiin kolme pääluokkaa, jotka olivat menetelmän käyttö, tavoitteellinen työskentely ja menetelmän toimeenpano. Menetelmän käyttö vaati soveltuvuutta asiakkaalle sekä ammattilaiselta menetelmäosaamista. Tavoitteellinen työskentely koostui vuorovaikutuksesta ja tulevaisuussuuntautuneisuudesta. Toimeenpano edellytti menetelmän hyödyntämistä sekä käytänteiden kehittämistä.
Johtopäätöksissä tultiin tulokseen, että Käynti kerrallaan -menetelmässä toteutui muutoksia roolijaossa, joka syntyi yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tapaamisen rakentuminen vaati ammattilaiselta tilanteen ohjaamista. Tieto, osaaminen ja ammattilaisen intuitiivisuus kannattelivat kohtaamista. Konkreettiset tavoitteet koettiin olennaisena. Käyttöedellytyksissä korostuivat ratkaisukeskeisen työskentelyn hyödyt mutta toisaalta myös se, että näin lyhytkestoinen työskentelymuoto ei soveltunut kaikkien asiakkaiden tilanteeseen; osa kaipasi tiiviimpää kontaktia. Toimeenpanon kannalta tärkeäksi nähtiin soveltuvuus asiakkaalle ja ammattilaisen tarpeista huolehtiminen.