Terveysasemilla työskentelevien hoitajien kokemuksia eettisestä stressistä
Kääriäinen, Emmi; Tecassala, Michaelle (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529833
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksella terveysasemilla työskentelevien hoitajien kokemuksia eettisestä stressistä. Tarkastelun kohteena olivat eettistä stressiä aiheuttavat tilanteet sekä niiden vaikutus vapaa-aikaan ja työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa kokemusperäistä tietoa eettisen stressin vaikutuksista. Työelämäkumppanina toimi Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori.
Opinnäytetyö yhdistelee kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka luotiin Webropol-sovelluksella. Kyselylomake julkaistiin Facebookin Hoitajat-ryhmään. Kysely oli avoinna noin kolmen viikon ajan, ja siihen vastattiin anonyymisti. Saimme yhteensä 45 vastausta. Määrällisen aineiston analysoinnissa hyödynsimme Webropolia, joka mahdollisti vastausten prosenttiosuuksien ja frekvenssien laskemisen. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytteessä eettinen stressi käsitetään psykologiseksi ja fysiologiseksi reaktioksi tilanteissa, joissa yksilö kohtaa moraalista tai eettistä haastetta. Eettistä stressiä voi syntyä, kun henkilö ei voi toimia omien arvojensa mukaisesti tai ei tiedä, mikä on oikea toimintatapa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eettistä stressiä aiheuttivat resurssien puute, kiire, organisaation toimimattomuus, työn vaativuus ja asiakkaat. Erityisesti korostui eettisen stressin vaikutus vapaa-aikaan ja uneen: vapaapäivät eivät riitä työstä palautumiseen, ja aamuyön heräilyt johtuvat usein jatkuvasta työasioiden miettimisestä. Eettinen stressi ilmenee myös muun muassa lääkevirheinä, vastaanottoaikojen puutteena, vanhusten hoitotilanteisiin liittyvinä huolina sekä kollegoiden välisinä konflikteina.
Tutkimuksen perusteella korostui tarve selkeille linjauksille ja ohjeille, potilaiden tehokkaalle ohjeistamiselle, resurssien ja palkkauksen kehittämiselle sekä työtahtia ja byrokratiaa koskeville muutoksille. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan vähentää eettistä stressiä ja parantaa työhyvinvointia terveysasemilla.
Asiasanat: eettinen stressi, eettisyys hoitotyössä, terveysasema, työhyvinvointi The purpose of this thesis was to investigate the experiences of ethical stress among nurses working in health stations. The focus was on situations that cause ethical stress and their effect on free time and well-being at work. The goal was to produce experience-based information about the effects of ethical stress. The workplace partner was a health sector lecturer of Diaconia University of Applied Sciences.
The thesis combines quantitative and qualitative research. An electronic questionnaire was used as the data collection method, and it was created using the Webropol application. The questionnaire was published in the Nurses group on Facebook. The survey was open for about three weeks and was answered anonymously. A total of 45 responses were received. In the analysis of the quantitative data, Webropol was used, which enabled calculating the percentages and frequencies of the answers. Qualitative material was analyzed using content analysis.
In the thesis, ethical stress is understood as a psychological and physiological reaction in situations where an individual faces moral or ethical challenges. Ethical stress can arise a person in unable to act according to their values or is unsure of the correct course of action.
The results of the study clearly indicated that ethical stress was caused by lack of resources, time pressure, organizational dysfunction, job demands and clients. The impact of ethical stress on free time and sleep was particularly notable: days off were insufficient for recovery from work, and waking up early in the morning was often due to ongoing work-related thoughts. Ethical stress also manifested as medication errors, lack of appointments, concerns related to elderly care situations, and conflicts between colleagues.
Based on the research, there is clearly a need for well-defined guidelines and instructions, effective patient guidance, development of resources and compensation, and changes in work pace and bureaucracy. These measures could help reduce ethical stress and improve work-being at work in health station environments.
Keywords: ethical stress, ethics in nursing, health station, job well-being
Opinnäytetyö yhdistelee kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka luotiin Webropol-sovelluksella. Kyselylomake julkaistiin Facebookin Hoitajat-ryhmään. Kysely oli avoinna noin kolmen viikon ajan, ja siihen vastattiin anonyymisti. Saimme yhteensä 45 vastausta. Määrällisen aineiston analysoinnissa hyödynsimme Webropolia, joka mahdollisti vastausten prosenttiosuuksien ja frekvenssien laskemisen. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytteessä eettinen stressi käsitetään psykologiseksi ja fysiologiseksi reaktioksi tilanteissa, joissa yksilö kohtaa moraalista tai eettistä haastetta. Eettistä stressiä voi syntyä, kun henkilö ei voi toimia omien arvojensa mukaisesti tai ei tiedä, mikä on oikea toimintatapa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eettistä stressiä aiheuttivat resurssien puute, kiire, organisaation toimimattomuus, työn vaativuus ja asiakkaat. Erityisesti korostui eettisen stressin vaikutus vapaa-aikaan ja uneen: vapaapäivät eivät riitä työstä palautumiseen, ja aamuyön heräilyt johtuvat usein jatkuvasta työasioiden miettimisestä. Eettinen stressi ilmenee myös muun muassa lääkevirheinä, vastaanottoaikojen puutteena, vanhusten hoitotilanteisiin liittyvinä huolina sekä kollegoiden välisinä konflikteina.
Tutkimuksen perusteella korostui tarve selkeille linjauksille ja ohjeille, potilaiden tehokkaalle ohjeistamiselle, resurssien ja palkkauksen kehittämiselle sekä työtahtia ja byrokratiaa koskeville muutoksille. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan vähentää eettistä stressiä ja parantaa työhyvinvointia terveysasemilla.
Asiasanat: eettinen stressi, eettisyys hoitotyössä, terveysasema, työhyvinvointi
The thesis combines quantitative and qualitative research. An electronic questionnaire was used as the data collection method, and it was created using the Webropol application. The questionnaire was published in the Nurses group on Facebook. The survey was open for about three weeks and was answered anonymously. A total of 45 responses were received. In the analysis of the quantitative data, Webropol was used, which enabled calculating the percentages and frequencies of the answers. Qualitative material was analyzed using content analysis.
In the thesis, ethical stress is understood as a psychological and physiological reaction in situations where an individual faces moral or ethical challenges. Ethical stress can arise a person in unable to act according to their values or is unsure of the correct course of action.
The results of the study clearly indicated that ethical stress was caused by lack of resources, time pressure, organizational dysfunction, job demands and clients. The impact of ethical stress on free time and sleep was particularly notable: days off were insufficient for recovery from work, and waking up early in the morning was often due to ongoing work-related thoughts. Ethical stress also manifested as medication errors, lack of appointments, concerns related to elderly care situations, and conflicts between colleagues.
Based on the research, there is clearly a need for well-defined guidelines and instructions, effective patient guidance, development of resources and compensation, and changes in work pace and bureaucracy. These measures could help reduce ethical stress and improve work-being at work in health station environments.
Keywords: ethical stress, ethics in nursing, health station, job well-being