Kokemuksia vanhemman masennuksen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin ammattilaisten näkökulmasta
Laaksonen, Eetu; Salo, Sani (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111928760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111928760
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka vanhempien masennus vaikuttaa 9–12-vuotiaiden lasten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Opinnäytetyön avulla haluttiin kerätä lisää tietoa siitä, millaisia vaikutuksia vanhemman masennuksella voi olla lapsen kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin, minäkuvaan tai persoonaan. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus ja siinä keskityttiin tiedon hankintaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia haasteita perheet arjessaan kokevat ja mitä työkaluja ammattilaiset käyttävät perheitä auttaakseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee vanhemman masennusta ja sen vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Tietoa hankittiin perimän ja ympäristötekijöiden tuomista vaikutuksista sekä syvennyimme masennukseen sairautena. Lisäksi tutustuttiin ammattilaisten käyttämiin työkaluihin perheiden tukemiseksi. Aihetta päädyttiin tutkimaan, koska haluamme nostaa esille kasvuympäristön merkityksen lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kehitykseen.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka toteutettiin yhteistyökumppaninamme viidelle lastensuojelun avohuollon yksikön työntekijälle toukokuussa 2024. Tuloksista käy ilmi, että kaikki haastatellut ammattilaiset kokevat vanhemman masennuksella olevan hyvin moninaisia vaikutuksia lapseen. Esille nousivat erityisesti sosiaaliset haasteet sekä vaikutukset lapsen tunteiden ilmaisuun ja käyttäytymiseen. Lapsi saattaa esimerkiksi kantaa huolta perheen tilanteesta ja ottaa ikätasoonsa nähden liikaa vastuuta perheen hyvinvoinnista. Tämä johtaa tyypillisesti ikävään tilanteeseen, jolla voi olla kokonaisvaltaisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia osana lapsen kasvua ja kehitystä. Tutkimusta tehdessämme nousi esille myös huoli julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden välisen yhteistyön puutteellisuudesta. Näiden tahojen välisen yhteistyön toimivuuden parantaminen on avainasemassa myös vanhemman masennuksen hoidossa sekä lasten hyvinvoinnin turvaamisessa.
Avainsanat: lapsen hyvinvointi, lapsiperheet, vanhemman masennus The aim of our study was to find out how parental depression affects the growth and development of children aged 9-12. We wanted to find out what effects parental depression can have on a child's cognitive and social skills, self-image or in person. We used a phenomenological research strategy and focused on obtaining information from the perspective of social and health professionals. We explored the challenges that families face in their daily lives and the tools that professionals use to help families.
The theoretical framework of our research is about parental depression and its impact on child well-being. We gained insight into the effects of heredity and environmental factors and delved into depression as a disease. We also looked at the tools used by professionals to support families. We decided to study this topic because we want to highlight the importance of the growing environment for the overall well-being and development of children.
We used a semi-structured interview as a research method, which was conducted with our partner on five employees of a child protection outpatient unit in May 2024.
The results show that all the professionals we interviewed perceive parental depression as having a wide range of effects on the child. In particular, social challenges and effects on the child's emotional expression and behaviour emerged. For example, the child may worry about the family situation and take on too much responsibility for the family's well-being for his or her age. This typically leads to an unpleasant situation which can have holistic and long-lasting effects as part of the child's growth and development. Our research also raised concerns about the lack of cooperation between public and private social and health services. Improving the effectiveness of cooperation between these agencies is also key to the treatment of parental depression and the well-being of children.
Keywords: parental depression, families with children, psychosocial challenges of children
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee vanhemman masennusta ja sen vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Tietoa hankittiin perimän ja ympäristötekijöiden tuomista vaikutuksista sekä syvennyimme masennukseen sairautena. Lisäksi tutustuttiin ammattilaisten käyttämiin työkaluihin perheiden tukemiseksi. Aihetta päädyttiin tutkimaan, koska haluamme nostaa esille kasvuympäristön merkityksen lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kehitykseen.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka toteutettiin yhteistyökumppaninamme viidelle lastensuojelun avohuollon yksikön työntekijälle toukokuussa 2024. Tuloksista käy ilmi, että kaikki haastatellut ammattilaiset kokevat vanhemman masennuksella olevan hyvin moninaisia vaikutuksia lapseen. Esille nousivat erityisesti sosiaaliset haasteet sekä vaikutukset lapsen tunteiden ilmaisuun ja käyttäytymiseen. Lapsi saattaa esimerkiksi kantaa huolta perheen tilanteesta ja ottaa ikätasoonsa nähden liikaa vastuuta perheen hyvinvoinnista. Tämä johtaa tyypillisesti ikävään tilanteeseen, jolla voi olla kokonaisvaltaisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia osana lapsen kasvua ja kehitystä. Tutkimusta tehdessämme nousi esille myös huoli julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden välisen yhteistyön puutteellisuudesta. Näiden tahojen välisen yhteistyön toimivuuden parantaminen on avainasemassa myös vanhemman masennuksen hoidossa sekä lasten hyvinvoinnin turvaamisessa.
Avainsanat: lapsen hyvinvointi, lapsiperheet, vanhemman masennus
The theoretical framework of our research is about parental depression and its impact on child well-being. We gained insight into the effects of heredity and environmental factors and delved into depression as a disease. We also looked at the tools used by professionals to support families. We decided to study this topic because we want to highlight the importance of the growing environment for the overall well-being and development of children.
We used a semi-structured interview as a research method, which was conducted with our partner on five employees of a child protection outpatient unit in May 2024.
The results show that all the professionals we interviewed perceive parental depression as having a wide range of effects on the child. In particular, social challenges and effects on the child's emotional expression and behaviour emerged. For example, the child may worry about the family situation and take on too much responsibility for the family's well-being for his or her age. This typically leads to an unpleasant situation which can have holistic and long-lasting effects as part of the child's growth and development. Our research also raised concerns about the lack of cooperation between public and private social and health services. Improving the effectiveness of cooperation between these agencies is also key to the treatment of parental depression and the well-being of children.
Keywords: parental depression, families with children, psychosocial challenges of children