Palkitsemisjärjestelmän kehittäminen edunvalvontajärjestön strategisen ja osaamisen johtamisen tueksi
Hännikäinen, Heidi (2024)
Hännikäinen, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120131650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120131650
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kehittää tilaajaorganisaationa olleen edunvalvontajärjestön palkitsemisjärjestelmää. Tavoitteena oli, että sitomalla palkitsemisjärjestelmä aikaisempaa kiinteämmin järjestön strategisiin tavoitteisiin, tulee myös osaamis- ja tavoitekeskusteluista luontevampi osa koko organisaation toimintaa sekä esihenkilön ja alaisen välisiä keskusteluita. Tavoitteena oli, että kehittämistyön jälkeen palkitsemisjärjestelmä on selkeä ja sen perustelut ja kriteerit ovat henkilöstön tiedossa. Lisäksi tavoitteena oli selventää ja tehdä näkyväksi erityisesti aineettomia palkitsemistapoja.
Työn lähestymistapana oli toimintatutkimus, jossa työskentely tapahtui dialogisen keskustelun kautta työpajoissa sekä Howspace-alustalla. Menetelminä käytettiin tehtäviä ennen ja jälkeen työpajojen, dialogisia ja fasilitoituja ryhmäkeskusteluita tuettuna ME-WE-US menetelmällä. Lisäksi käytettiin benchmarkingia keräämällä tietoa saman tyyppistä järjestöistä.
Työn keskeisenä tuloksena syntyi rakenne tilaajaorganisaation palkitsemisen kokonaisuudeksi, mikä toi samalla palkitsemisjärjestelmän paremmin näkyväksi koko henkilöstölle. Samalla lisääntyi yhteinen ymmärrys siitä, mikä koetaan palkitsemisena. Näkyväksi tuli, että edut ja aineettomat palkitsemisen tavat nähtiin lähinnä työnantajaan sitouttavina tekijöinä, ei suoraan palkitsemisena. Osana kokonaisuutta syntyi myös ensimmäinen luonnos uudesta tulospalkkiojärjestelmästä, jonka kehittäminen jatkuu organisaatiossa opinnäytetyön jälkeen.
Palkitsemisen kokonaisuuden, palkitsemisjärjestelmän sekä tulospalkkiojärjestelmän jatkokehittämiseksi suositeltiin palkitsemisjärjestelmän realistisuuden sekä motivoivien elementtien tarkastelua. Lisäksi suositeltiin aineettomien palkitsemisen tapojen, palkitsemisen kriteeristön sekä palautekulttuurin kehittämistä, tehtäväkohtaisten roolien auki kirjoittamista ja vaativuusluokkien muodostamista sekä palkankorotuskriteerien auki kirjoittamista.
Työn tuloksena vahvistui käsitys siitä, miten tärkeää on osallistaa henkilöstö mukaan prosessiin. Palkitsemisen tulee olla motivoivaa ja strategiaan pohjautuvien tavoitteiden tulee realistisia. Palkitsemisella on toimintaa ohjaava merkitys myös järjestöjen johtamisessa. Henkilöstön palkitsemiseen liittyvät aikaisemmat kokemukset kannattaa myös huomioida uuden palkitsemisjärjestelmän kehittämisessä, koska niillä on vaikutusta kokemukseen uuden järjestelmän toimivuudesta ja realistisuudesta
Työn lähestymistapana oli toimintatutkimus, jossa työskentely tapahtui dialogisen keskustelun kautta työpajoissa sekä Howspace-alustalla. Menetelminä käytettiin tehtäviä ennen ja jälkeen työpajojen, dialogisia ja fasilitoituja ryhmäkeskusteluita tuettuna ME-WE-US menetelmällä. Lisäksi käytettiin benchmarkingia keräämällä tietoa saman tyyppistä järjestöistä.
Työn keskeisenä tuloksena syntyi rakenne tilaajaorganisaation palkitsemisen kokonaisuudeksi, mikä toi samalla palkitsemisjärjestelmän paremmin näkyväksi koko henkilöstölle. Samalla lisääntyi yhteinen ymmärrys siitä, mikä koetaan palkitsemisena. Näkyväksi tuli, että edut ja aineettomat palkitsemisen tavat nähtiin lähinnä työnantajaan sitouttavina tekijöinä, ei suoraan palkitsemisena. Osana kokonaisuutta syntyi myös ensimmäinen luonnos uudesta tulospalkkiojärjestelmästä, jonka kehittäminen jatkuu organisaatiossa opinnäytetyön jälkeen.
Palkitsemisen kokonaisuuden, palkitsemisjärjestelmän sekä tulospalkkiojärjestelmän jatkokehittämiseksi suositeltiin palkitsemisjärjestelmän realistisuuden sekä motivoivien elementtien tarkastelua. Lisäksi suositeltiin aineettomien palkitsemisen tapojen, palkitsemisen kriteeristön sekä palautekulttuurin kehittämistä, tehtäväkohtaisten roolien auki kirjoittamista ja vaativuusluokkien muodostamista sekä palkankorotuskriteerien auki kirjoittamista.
Työn tuloksena vahvistui käsitys siitä, miten tärkeää on osallistaa henkilöstö mukaan prosessiin. Palkitsemisen tulee olla motivoivaa ja strategiaan pohjautuvien tavoitteiden tulee realistisia. Palkitsemisella on toimintaa ohjaava merkitys myös järjestöjen johtamisessa. Henkilöstön palkitsemiseen liittyvät aikaisemmat kokemukset kannattaa myös huomioida uuden palkitsemisjärjestelmän kehittämisessä, koska niillä on vaikutusta kokemukseen uuden järjestelmän toimivuudesta ja realistisuudesta