Enhancing the Development of Department-Specific Performance Indicators by Utilising an Employee Perspective: a case study of a department in a technology company
Sundholm, Jan (2024)
Sundholm, Jan
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636217
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella avainsuorituskyvyn mittareita, joita eräs osasto käyttää tietyssä tapausorganisaatiossa. Tavoitteena oli analysoida avainsuorituskyvyn mittareita arvioidakseen niiden tasoa organisaation korkean tason KPI-tavoitteiden kanssa. Lisäksi kerättiin palautetta tutkitun osaston työntekijöiltä saadakseen käsitys siitä, miten he kokevat suoritusmittausjärjestelmän ja tällä hetkellä käytetyt KPI:t. Lopullinen tavoite oli antaa suositus siitä, miten suoritusmittareiden parannettu käyttö voisi vaikuttaa osaston suorittamiin tehtäviin ja toimintoihin niin, että ne tukisivat paremmin organisaation keskeisiä tavoitteita.
Teoreettinen viitekehys yhdisti keskeisiä käsitteitä eri vakiintuneista malleista, jotka löytyvät suoritusjohtamisen, suoritusmittauksen ja suoritusmittareiden teorioista. Tämä antoi kokonaisvaltaisemman käsityksen siitä, mikä määrittää suoritusmittausjärjestelmän tehokkuuden. Johtavien ja poikkifunktionaalisten suorituskyvyn mittareiden hyödyntämisen käsitteet ja sisäisten (alhaalta ylöspäin) näkemysten arvioiminen suoritusmittareiden kehittämiseksi hyödynnettiin ja nähtiin erittäin relevantteina tämän tutkimuksen kontekstissa.
Menetelmällinen lähestymistapa oli kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen tapaustutkimuksen yhdistelmä. Aineisto kerättiin suorittamalla puolistrukturoituja haastatteluja valitun ryhmän ihmisten kanssa tutkitussa osastossa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkitun osaston käyttämien suoritusmittareiden ja organisaation KPI-tavoitteiden välillä oli selvä yhteys, mikä viittaisi siihen, että tasapaino oli hyvä. Olemassa olevien suoritusmittareiden alhaalta ylöspäin tapahtuvan tarkastelun tulos oli, että uusia parannusehdotuksia voitiin tunnistaa. Nämä ideat dokumentoitiin ja niistä tulee arvokasta tietoa suoritusmittausjärjestelmän kehittämiseksi organisaation evoluutiokierrokselle ja innovaation edistämiseksi.
Teoreettinen viitekehys yhdisti keskeisiä käsitteitä eri vakiintuneista malleista, jotka löytyvät suoritusjohtamisen, suoritusmittauksen ja suoritusmittareiden teorioista. Tämä antoi kokonaisvaltaisemman käsityksen siitä, mikä määrittää suoritusmittausjärjestelmän tehokkuuden. Johtavien ja poikkifunktionaalisten suorituskyvyn mittareiden hyödyntämisen käsitteet ja sisäisten (alhaalta ylöspäin) näkemysten arvioiminen suoritusmittareiden kehittämiseksi hyödynnettiin ja nähtiin erittäin relevantteina tämän tutkimuksen kontekstissa.
Menetelmällinen lähestymistapa oli kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen tapaustutkimuksen yhdistelmä. Aineisto kerättiin suorittamalla puolistrukturoituja haastatteluja valitun ryhmän ihmisten kanssa tutkitussa osastossa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkitun osaston käyttämien suoritusmittareiden ja organisaation KPI-tavoitteiden välillä oli selvä yhteys, mikä viittaisi siihen, että tasapaino oli hyvä. Olemassa olevien suoritusmittareiden alhaalta ylöspäin tapahtuvan tarkastelun tulos oli, että uusia parannusehdotuksia voitiin tunnistaa. Nämä ideat dokumentoitiin ja niistä tulee arvokasta tietoa suoritusmittausjärjestelmän kehittämiseksi organisaation evoluutiokierrokselle ja innovaation edistämiseksi.