Lihavuuskirurgisen potilaan psykososiaaliset tuen tarpeet leikkauksen jälkeen
Leppänen, Riikka; Leppänen, Anu (2015)
Leppänen, Riikka
Leppänen, Anu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502172302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502172302
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Leppänen Anu ja Leppänen Riikka. Lihavuuskirurgisen potilaan psykososiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeet leikkauksen jälkeen. Kevät 2015, 57 s, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen toimipiste, Pieksämäki. Hoitoalan koulu-tusohjelma. Hoitotyönsuuntautumisvaihtoehto: sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyömme tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää lihavuuskirurgisen potilaan psykososiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeita leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen toteut-tamiseksi laadittiin kysely, jonka kohderyhmäksi valikoituivat Suomen Lihavuusleikatut LILE ry:n jäsenet. Tutkimuksen tavoitteena oli erityisesti tuoda esiin potilaiden omia kokemuksia psykososiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeista leikkauksen jälkeen.
Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kuopion yliopistollisen sairaalan lihavuuden hoito-keskus. Yhteistyötä tehtiin myös Suomen Lihavuusleikatut LILE ry:n kanssa, joka vas-tasi kyselyiden lähettämisestä kohderyhmälle toimittamalla tutkimustiedotteen ja Web-ropol-kyselylinkin yhdistyksen foorumille ja facebook-ryhmien keskustelupalstalle inter-netissä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutki-musmenetelmää (triangulaatio). Webropolin kyselylinkin kautta saamistamme vasta-uksista kvalitatiivisen aineiston ja avoimet kysymykset käsitteltiin sisällönanalyysillä. Kvantitatiivisen aineiston käsittelimme Excel taulukko -ohjelmalla sekä Word tekstinkä-sittelyohjelmalla.
Tuloksista tuli esiin, että elämänlaadun koettiin parantuneen, elämänilon palautuneen sekä elämänhalun lisääntyneen. Nopean laihtumisen aiheuttaman kehonkuvan muu-toksen seurauksena esiintyviin psyykkisiin ongelmiin toivottiin psyykkiseltä osa-alueelta lisää tukea. Vertaistuen tärkeys koettiin ensiarvoisen tärkeäksi. Itsenäinen tiedonhaku koettiin rasitteeksi, kun ulkopuolista tukea ja ohjausta ei ollut saatavissa riittävissä määrin. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta saatu tuki liittyi lähinnä fyysiseen tervey-teen liittyviin asioihin, joten alan ammattilaisten asiantuntemus kokonaisuutena liha-vuuskirurgisen potilaan hoidossa koettiin riittämättömäksi. Tämän seurauksena tukea ja ohjausta jouduttiin hakemaan useasta eri paikasta niin yksityissektorilta kuin myös jul-kiselta puolelta.
Kyselyyn osallistuneet toivoivat saavansa enemmän tukea ja ohjausta leikkauksen jäl-keen erityisesti elämäntapojen muutosten ylläpitämisessä ja jaksamisessa pitkäkestoi-sessa uudelleen orientoitumisprosessissa. Lisäksi he toivoivat psyykkisen kuorman huomioitavan myös osana hoitoprosessia, johon tarvittaessa olisi saatavilla riittävästi tukea.
Ilman hyvää ja toimivaa perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää erikoissairaanhoi-don panos menee hukkaan. Lihavuusleikkauksen läpikäyneiden potilaiden seurannan ja ohjauksen pettäminen voivat pahimmillaan johtaa leikkauksesta saatavan hyödyn menettämiseen. Lihavuuskirurgiset potilaat sitoutuvat pitkäkestoiseen elämäntapojen muutosprosessiin ja itsensä hoitamiseen, jolloin terveydenhuollon on myös syytä antaa riittävä tuki ja ohjaus muutoksessa. Leikattujen potilaiden määrä lisääntyy tulevaisuu-dessa ja hoidon vaikuttavuuden turvaamiseksi osaamista tarvitaan myös perustervey-denhuollossa ja työterveyshuollossa.
Avainsanat: lihavuus, kirurgia, psykososiaalinen, sosiaalinen tuki, ohjaus, hoitotarve, minäkuva
Leppänen Anu ja Leppänen Riikka. Lihavuuskirurgisen potilaan psykososiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeet leikkauksen jälkeen. Kevät 2015, 57 s, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen toimipiste, Pieksämäki. Hoitoalan koulu-tusohjelma. Hoitotyönsuuntautumisvaihtoehto: sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyömme tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää lihavuuskirurgisen potilaan psykososiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeita leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen toteut-tamiseksi laadittiin kysely, jonka kohderyhmäksi valikoituivat Suomen Lihavuusleikatut LILE ry:n jäsenet. Tutkimuksen tavoitteena oli erityisesti tuoda esiin potilaiden omia kokemuksia psykososiaalisen tuen ja ohjauksen tarpeista leikkauksen jälkeen.
Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kuopion yliopistollisen sairaalan lihavuuden hoito-keskus. Yhteistyötä tehtiin myös Suomen Lihavuusleikatut LILE ry:n kanssa, joka vas-tasi kyselyiden lähettämisestä kohderyhmälle toimittamalla tutkimustiedotteen ja Web-ropol-kyselylinkin yhdistyksen foorumille ja facebook-ryhmien keskustelupalstalle inter-netissä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutki-musmenetelmää (triangulaatio). Webropolin kyselylinkin kautta saamistamme vasta-uksista kvalitatiivisen aineiston ja avoimet kysymykset käsitteltiin sisällönanalyysillä. Kvantitatiivisen aineiston käsittelimme Excel taulukko -ohjelmalla sekä Word tekstinkä-sittelyohjelmalla.
Tuloksista tuli esiin, että elämänlaadun koettiin parantuneen, elämänilon palautuneen sekä elämänhalun lisääntyneen. Nopean laihtumisen aiheuttaman kehonkuvan muu-toksen seurauksena esiintyviin psyykkisiin ongelmiin toivottiin psyykkiseltä osa-alueelta lisää tukea. Vertaistuen tärkeys koettiin ensiarvoisen tärkeäksi. Itsenäinen tiedonhaku koettiin rasitteeksi, kun ulkopuolista tukea ja ohjausta ei ollut saatavissa riittävissä määrin. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta saatu tuki liittyi lähinnä fyysiseen tervey-teen liittyviin asioihin, joten alan ammattilaisten asiantuntemus kokonaisuutena liha-vuuskirurgisen potilaan hoidossa koettiin riittämättömäksi. Tämän seurauksena tukea ja ohjausta jouduttiin hakemaan useasta eri paikasta niin yksityissektorilta kuin myös jul-kiselta puolelta.
Kyselyyn osallistuneet toivoivat saavansa enemmän tukea ja ohjausta leikkauksen jäl-keen erityisesti elämäntapojen muutosten ylläpitämisessä ja jaksamisessa pitkäkestoi-sessa uudelleen orientoitumisprosessissa. Lisäksi he toivoivat psyykkisen kuorman huomioitavan myös osana hoitoprosessia, johon tarvittaessa olisi saatavilla riittävästi tukea.
Ilman hyvää ja toimivaa perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää erikoissairaanhoi-don panos menee hukkaan. Lihavuusleikkauksen läpikäyneiden potilaiden seurannan ja ohjauksen pettäminen voivat pahimmillaan johtaa leikkauksesta saatavan hyödyn menettämiseen. Lihavuuskirurgiset potilaat sitoutuvat pitkäkestoiseen elämäntapojen muutosprosessiin ja itsensä hoitamiseen, jolloin terveydenhuollon on myös syytä antaa riittävä tuki ja ohjaus muutoksessa. Leikattujen potilaiden määrä lisääntyy tulevaisuu-dessa ja hoidon vaikuttavuuden turvaamiseksi osaamista tarvitaan myös perustervey-denhuollossa ja työterveyshuollossa.
Avainsanat: lihavuus, kirurgia, psykososiaalinen, sosiaalinen tuki, ohjaus, hoitotarve, minäkuva