Kehitysvammaisten asumisvalmennus: Haastattelututkimus asumisvalmennukseen osallistuneiden kokemuksista
Leivo, Tanja; Mäläskä, Minna; Turpeinen, Anna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501151401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501151401
Tiivistelmä
Tanja Leivo, Minna Mäläskä ja Anna Turpeinen
Kehitysvammaisten asumisvalmennus – Haastattelututkimus asumisvalmennukseen osallistuneiden kokemuksista
33 sivua, 3 liitettä
Kevät 2025
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä laadullisena tutkimuksena, ja se tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin vammaispalveluiden ja asumisvalmennusta tarjoavan asumisyksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kehitysvammaisten saamaa asumisvalmennusta, sen nykytilaa, sisältöä ja riittävyyttä sekä asumisvalmennuksen osallistuvien kehitysvammaisten vaikutusmahdollisuuksia valmennuksen sisältöön niin, että se vastaisi heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tutkimukseen haastateltiin asumisvalmennukseen osallistuneita kehitysvammaisia. Tietoa asumisvalmennuksesta saatiin asumisvalmennusta järjestävän asumispalveluyksikön työntekijöiltä, sekä johtavalta sosiaalityöntekijältä.
Tutkimuksen avulla selvitettiin, miten asiakkaiden osallisuus ja päätöksenteko toteutui asumisvalmennuksen aikana. Lisäksi saatiin tietoa asiakkaiden kokemuksista ja niistä konkreettisista hyödyistä, joita he asumisvalmennuksesta olivat saaneet. Tutkimuksen avulla selvitettiin myös asumisvalmennuksen mahdolliset kehittämiskohteet. Tulosten avulla on mahdollisuus kehittää palvelua vastaamaan asiakkaiden tarpeita paremmin. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja ne järjestettiin asumisvalmennusta järjestävän asumisyksikön tiloissa. Kahden haastateltavan vastaukset saatiin sähköpostitse. Haastattelut nauhoitettiin äänitiedostoksi, minkä jälkeen ne litteroitiin tekstimuotoon. Litteroitu aineisto pelkistettiin ja ryhmiteltiin tutkimuksen kannalta oleellisen tiedon mukaisesti Excel-taulukoon. Näin saatiin varsinaiset tutkimustulokset.
Tutkimustulokset osoittivat, että asumisvalmennuksen aikana opetelluista asioista on hyötyä omaan asuntoon muutettaessa. Esimerkiksi omaa elämää koskevien päätösten teko ja arjen hallintaan tarvittavat taidot koettiin asumisvalmennuksesta saaduiksi hyödyiksi. Haastatteluihin osallistuneet olivat tyytyväisiä osallistumisestaan asumisvalmennukseen ja kokivat saaneensa siitä hyvää harjoitusta itsenäisen asumisen kannalta oleellisien taitojen suhteen. Kehittämiskohteiksi nousivat asumisvalmennuksen kesto, tukikäyntien määrä sekä asumisvalmennuksen tavoitteiden selkeämpi läpikäyminen asiakkaan kanssa.
Asiasanat: asumisvalmennus, kehitysvammaisuus, osallisuus Tanja Leivo, Minna Mäläskä and Anna Turpeinen
Housing coaching for people with intellectual disabilities - Interview study on the experiences of housing coaching participants
33 pages, 3 appendices
Spring 2025
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor of Social Services
The thesis was carried out as a work-based qualitative study, and it was conducted in cooperation with the City of Helsinki Disability Services and a housing unit that offers housing coaching. The purpose of the thesis was to examine the current status, content and adequacy of housing coaching for intellectually disabled people, along with the potential of the housing coaching participants to impact the content of their coaching so that it would meet their individual needs. The data collection method used was thematic interviews, and the respondents were people with intellectual disabilities who had participated in the housing coaching. Information about housing coaching was obtained from the staff of the housing service unit providing housing coaching, and from the leading social worker.
The study was used to find out how clients’ inclusion and decision-making were fulfilled during housing coaching. It also provided information on the clients’ experiences and the concrete benefits they had received from the housing coaching. The study also helped to identify possible areas for further development in housing coaching. The results allow developing the service further to better meet clients’ needs. The interviews were conducted as individual interviews in the premises of the housing coaching unit. The responses of two interviewees were received by e-mail. The interviews were audio-recorded and then transcribed into text format. The transcribed data was reduced and categorised into an Excel spreadsheet based on information relevant for the study. As the outcome, the actual study results were obtained.
The study results demonstrated that the content learnt during the housing coaching is useful when moving into your own home. Perceived benefits of the housing coaching included decision-making on one’s own life and skills needed to manage everyday life. In general, the interviewees were content with their participation in the housing coaching and felt that it had given them good practice in skills essential for independent living. Areas for improvement included the duration of the housing coaching, the number of support visits and a clearer discussion on the objectives of the coaching with the client.
Keywords: housing coaching, intellectual disability, inclusion
Kehitysvammaisten asumisvalmennus – Haastattelututkimus asumisvalmennukseen osallistuneiden kokemuksista
33 sivua, 3 liitettä
Kevät 2025
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä laadullisena tutkimuksena, ja se tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin vammaispalveluiden ja asumisvalmennusta tarjoavan asumisyksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kehitysvammaisten saamaa asumisvalmennusta, sen nykytilaa, sisältöä ja riittävyyttä sekä asumisvalmennuksen osallistuvien kehitysvammaisten vaikutusmahdollisuuksia valmennuksen sisältöön niin, että se vastaisi heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tutkimukseen haastateltiin asumisvalmennukseen osallistuneita kehitysvammaisia. Tietoa asumisvalmennuksesta saatiin asumisvalmennusta järjestävän asumispalveluyksikön työntekijöiltä, sekä johtavalta sosiaalityöntekijältä.
Tutkimuksen avulla selvitettiin, miten asiakkaiden osallisuus ja päätöksenteko toteutui asumisvalmennuksen aikana. Lisäksi saatiin tietoa asiakkaiden kokemuksista ja niistä konkreettisista hyödyistä, joita he asumisvalmennuksesta olivat saaneet. Tutkimuksen avulla selvitettiin myös asumisvalmennuksen mahdolliset kehittämiskohteet. Tulosten avulla on mahdollisuus kehittää palvelua vastaamaan asiakkaiden tarpeita paremmin. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja ne järjestettiin asumisvalmennusta järjestävän asumisyksikön tiloissa. Kahden haastateltavan vastaukset saatiin sähköpostitse. Haastattelut nauhoitettiin äänitiedostoksi, minkä jälkeen ne litteroitiin tekstimuotoon. Litteroitu aineisto pelkistettiin ja ryhmiteltiin tutkimuksen kannalta oleellisen tiedon mukaisesti Excel-taulukoon. Näin saatiin varsinaiset tutkimustulokset.
Tutkimustulokset osoittivat, että asumisvalmennuksen aikana opetelluista asioista on hyötyä omaan asuntoon muutettaessa. Esimerkiksi omaa elämää koskevien päätösten teko ja arjen hallintaan tarvittavat taidot koettiin asumisvalmennuksesta saaduiksi hyödyiksi. Haastatteluihin osallistuneet olivat tyytyväisiä osallistumisestaan asumisvalmennukseen ja kokivat saaneensa siitä hyvää harjoitusta itsenäisen asumisen kannalta oleellisien taitojen suhteen. Kehittämiskohteiksi nousivat asumisvalmennuksen kesto, tukikäyntien määrä sekä asumisvalmennuksen tavoitteiden selkeämpi läpikäyminen asiakkaan kanssa.
Asiasanat: asumisvalmennus, kehitysvammaisuus, osallisuus
Housing coaching for people with intellectual disabilities - Interview study on the experiences of housing coaching participants
33 pages, 3 appendices
Spring 2025
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor of Social Services
The thesis was carried out as a work-based qualitative study, and it was conducted in cooperation with the City of Helsinki Disability Services and a housing unit that offers housing coaching. The purpose of the thesis was to examine the current status, content and adequacy of housing coaching for intellectually disabled people, along with the potential of the housing coaching participants to impact the content of their coaching so that it would meet their individual needs. The data collection method used was thematic interviews, and the respondents were people with intellectual disabilities who had participated in the housing coaching. Information about housing coaching was obtained from the staff of the housing service unit providing housing coaching, and from the leading social worker.
The study was used to find out how clients’ inclusion and decision-making were fulfilled during housing coaching. It also provided information on the clients’ experiences and the concrete benefits they had received from the housing coaching. The study also helped to identify possible areas for further development in housing coaching. The results allow developing the service further to better meet clients’ needs. The interviews were conducted as individual interviews in the premises of the housing coaching unit. The responses of two interviewees were received by e-mail. The interviews were audio-recorded and then transcribed into text format. The transcribed data was reduced and categorised into an Excel spreadsheet based on information relevant for the study. As the outcome, the actual study results were obtained.
The study results demonstrated that the content learnt during the housing coaching is useful when moving into your own home. Perceived benefits of the housing coaching included decision-making on one’s own life and skills needed to manage everyday life. In general, the interviewees were content with their participation in the housing coaching and felt that it had given them good practice in skills essential for independent living. Areas for improvement included the duration of the housing coaching, the number of support visits and a clearer discussion on the objectives of the coaching with the client.
Keywords: housing coaching, intellectual disability, inclusion