Ulkosuomalaisten varusmiesten kokemuksia tuesta ja identiteetin rakentumisesta suomalaisessa varuskunnassa
Asikainen, Toni; Hietanen, Heidi (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501161455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501161455
Tiivistelmä
Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ulkosuomalaisen varusmiehen kulttuurinen ja kansallinen identiteetti muodostuvat varusmiespalveluksessa Suomessa. Tämän kautta haettiin näkökulmia siihen, voisiko voimakas samaistuminen suomalaisuuteen selittää varusmiespalveluksen suorittamista ja millä muilla tavoin varusmiehet suomalaisuutensa kokivat.
Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin, millaista sosiaalista tukea ulkosuomalaiset tarvitsivat ja saivat Puolustusvoimilta varusmiespalveluksen aikana ja liittyikö tuen saamiseen erityistarpeita, esimerkiksi kulttuurisen ja kansallisen identiteetin vahvistamiseen. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, kuinka tietoisia ulkosuomalaiset olivat heille kuuluvista tuista ja kuinka Puolustusvoimat huolehtii tukien saamisesta.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa syksyllä 2024 eräässä suomalaisessa varuskunnassa, missä viittä varusmiestä haastateltiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella ulkosuomalaisten varusmiesten kansallinen ja kulttuurinen identiteetti olivat kolmen kuukauden palvelusajan jälkeen vielä muutostilassa. Kansallista identiteettiä pohdittiin esimerkiksi maailmankansalaisuuden ja monikulttuurisuuden kokemusten kannalta, ja varusmiehet yhdistelivät näitä käsitteitä rennosti. Kuitenkin oli nähtävillä myös suomalaisuuteen samaistumista, joka osaltaan selitti syitä asepalveluksen suorittamiselle. Syiksi nousivat sisäiseen motivaatioon sisältyvät tekijät kuten velvollisuudentunto, halu tutustua kieleen, kokemuksen hakeminen sekä perhesiteet.
Lisäksi haastatteluista saatujen tulosten perusteella ulkosuomalaiset varusmiehet olivat positiivisesti yllättyneitä Puolustusvoimien antaman sosiaalisen tuen paljoudesta ja laaja-alaisuudesta. Tuki sisälsi esimerkiksi apua asumisjärjestelyissä ja pankkiasioissa. Kielellisiä haasteita lukuun ottamatta varuskuntien ulkosuomalaisten kanssa tehtävään sosiaalityöhön liittyviä ongelmakohtia ei haastattelujen aikana ilmennyt.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että identiteettiin liittyvät tulokset tukevat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja identiteetin moniuloitteisuudesta. Ulkosuomalaisten varusmiesten tukemisessa suositellaan nykyisen toimintamallin jatkamista ja sen kehittämistä edelleen. The purpose of this research-oriented thesis was to study how the cultural and national identity of Finnish expatriates is formed during their military service in the Finnish Defence Forces. The study aimed to explore whether a strong identification with Finnishness could explain the decision to enlist for military service and in what other ways the conscripts experienced their Finnish identity.
Additionally, the thesis examined what kind of social support expatriate Finns needed and received from the Finnish Defence Forces during their military service and whether any special needs, such as strengthening their cultural and national identity, were involved in the support provided. The thesis also studied how aware expatriate Finns were of the social support they were entitled to and how the Defence Forces ensure the implementation of the measures of support.
This research was conducted in cooperation with the Finnish Defence Forces in a Finnish garrison in fall 2024. Five conscripts were interviewed with a semi-structured thematic interview method. The interview data was analysed with theory-driven content analysis.
Based on the research findings, the national and cultural identity of expatriate Finnish conscripts was still in a state of transition after three months of service. National identity was reflected upon, for instance, considering experiences with global citizenship and multiculturalism, with conscripts casually combining these concepts. However, there were also signs of identification with Finnishness, which may have partly explained the reasons for completing military service.
These reasons included a sense of duty, a desire to learn the language, seeking new experiences, and family ties, all of which are factors inherent to the conscripts’ internal motivation.
Furthermore, according to the interview findings, expatriate Finnish conscripts were positively surprised by the extent and breadth of social support provided by the Defence Forces. The support included assistance with housing arrangements and banking matters, among other things. No significant issues related to social work with expatriates in garrisons emerged during the interviews, apart from challenges related to language.
As a conclusion of the thesis, it can be stated that the identity-related findings support observations made in previous research and align with the multidimensional identity of the conscripts. It is recommended to continue and further develop the current model of supporting expatriate Finnish conscripts.
Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin, millaista sosiaalista tukea ulkosuomalaiset tarvitsivat ja saivat Puolustusvoimilta varusmiespalveluksen aikana ja liittyikö tuen saamiseen erityistarpeita, esimerkiksi kulttuurisen ja kansallisen identiteetin vahvistamiseen. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, kuinka tietoisia ulkosuomalaiset olivat heille kuuluvista tuista ja kuinka Puolustusvoimat huolehtii tukien saamisesta.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa syksyllä 2024 eräässä suomalaisessa varuskunnassa, missä viittä varusmiestä haastateltiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella ulkosuomalaisten varusmiesten kansallinen ja kulttuurinen identiteetti olivat kolmen kuukauden palvelusajan jälkeen vielä muutostilassa. Kansallista identiteettiä pohdittiin esimerkiksi maailmankansalaisuuden ja monikulttuurisuuden kokemusten kannalta, ja varusmiehet yhdistelivät näitä käsitteitä rennosti. Kuitenkin oli nähtävillä myös suomalaisuuteen samaistumista, joka osaltaan selitti syitä asepalveluksen suorittamiselle. Syiksi nousivat sisäiseen motivaatioon sisältyvät tekijät kuten velvollisuudentunto, halu tutustua kieleen, kokemuksen hakeminen sekä perhesiteet.
Lisäksi haastatteluista saatujen tulosten perusteella ulkosuomalaiset varusmiehet olivat positiivisesti yllättyneitä Puolustusvoimien antaman sosiaalisen tuen paljoudesta ja laaja-alaisuudesta. Tuki sisälsi esimerkiksi apua asumisjärjestelyissä ja pankkiasioissa. Kielellisiä haasteita lukuun ottamatta varuskuntien ulkosuomalaisten kanssa tehtävään sosiaalityöhön liittyviä ongelmakohtia ei haastattelujen aikana ilmennyt.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että identiteettiin liittyvät tulokset tukevat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja identiteetin moniuloitteisuudesta. Ulkosuomalaisten varusmiesten tukemisessa suositellaan nykyisen toimintamallin jatkamista ja sen kehittämistä edelleen.
Additionally, the thesis examined what kind of social support expatriate Finns needed and received from the Finnish Defence Forces during their military service and whether any special needs, such as strengthening their cultural and national identity, were involved in the support provided. The thesis also studied how aware expatriate Finns were of the social support they were entitled to and how the Defence Forces ensure the implementation of the measures of support.
This research was conducted in cooperation with the Finnish Defence Forces in a Finnish garrison in fall 2024. Five conscripts were interviewed with a semi-structured thematic interview method. The interview data was analysed with theory-driven content analysis.
Based on the research findings, the national and cultural identity of expatriate Finnish conscripts was still in a state of transition after three months of service. National identity was reflected upon, for instance, considering experiences with global citizenship and multiculturalism, with conscripts casually combining these concepts. However, there were also signs of identification with Finnishness, which may have partly explained the reasons for completing military service.
These reasons included a sense of duty, a desire to learn the language, seeking new experiences, and family ties, all of which are factors inherent to the conscripts’ internal motivation.
Furthermore, according to the interview findings, expatriate Finnish conscripts were positively surprised by the extent and breadth of social support provided by the Defence Forces. The support included assistance with housing arrangements and banking matters, among other things. No significant issues related to social work with expatriates in garrisons emerged during the interviews, apart from challenges related to language.
As a conclusion of the thesis, it can be stated that the identity-related findings support observations made in previous research and align with the multidimensional identity of the conscripts. It is recommended to continue and further develop the current model of supporting expatriate Finnish conscripts.