Kulttuurisensitiivistä feminismiä: kestosidehanke Himalajan buddhalaisissa nunnaluostareissa

Abstract

Laadullisessa tutkimuksessa on etnografisia ja hermeneuttisia piirteitä. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin havainnointia ja videointia. Naiserityinen kohderyhmä; nunnat asuivat viidessä eri nunnaluostarissa, jossa vierailtiin. Runsaasta tutkimusaineistosta tutkimusmateriaaliksi määrittyi kahden nunnaluostarin vierailuaineisto. Nunnaluostarit valikoituivat sen mukaan, että materiaalin moninaisuus tulee tutkimuksessa relevantilla tavalla näkyväksi. Kulttuurisensitiivistä työotetta tarkasteltiin neljän askeleen avulla. Neljä askelta olivat käytössä ETNIMU- projektissa, joka on etnistaustaisten ikäihmisten aivoterveyden edistämisen hanke. Askeleet ovat tavoittaminen, kohtaaminen, luottamuksen synnyttäminen ja reflektointi. Tutkimusmateriaali jaettiin neljän askeleen mukaiseen ryhmään, joiden syvempiä merkityksiä tarkasteltiin ja analysoitiin hermeneuttisen kehän kautta.

Hankkeen paikallisen järjestön kanssa tekemä yhteistyö, kohderyhmän äidinkielellä ja kulttuurista herkkyyttä ja joustavuutta osoittaen, mahdollisti luvan puhua naisten kuukautisterveydestä. Uskonnollisen yhteisön normeihin ei ole kuulunut intiimiterveydestä puhuminen eikä sille ole ollut riittävästi tunnettua sanastoa. Kohderyhmän maailmankuvaa ja elämäntapaa kunnioittamalla, uuden, ekologisesti kestävän ratkaisun tuominen suljettuun, uskonnolliseen yhteisöön onnistui.

Pakolaisryhmän oman äidinkielen kielen käyttäminen tukee heidän kulttuuriaan maanpaossa ja helpottaa uuden, omista perinteistä poikkeavan, viestin vastaanottoa. Paikallistoimijan tai järjestön, jolla on aktiivinen rooli paikallisyhteisössä, rooli onnistumisessa on keskeinen. Ekologisesti kestävien muutosten tuominen yhteisöön onnistuu parhaiten paikallista elämäntapaa ja uskomuksia kunnioittamalla.

Asiasanat: kulttuurisensitiivisyys 1, kestävyys 2, naisten oikeudet 3, feminismi 4

The aim of this theses is to observe a culturally sensitive working method in a project which took place in remote Himayan villages. The thesis is research, an observing look into deeper meanings of the intervention that took place in 5 Tibetan Buddhist nunneries. The nunneries were given presentations on female health, anatomy and the female monthly cycle. The visits were documented by videorecording of the lectures, written notes of the nuns’ personal questions and also as spoken, recorded notes on the road. From this large material of these five visits and interactions with the nuns, two nunneries were chosen to represent the project. The thesis was based on ethnographic observations while visiting the Tibetan Buddhist nunneries in North Indian remote mountain villages. The material was processed mainly hermeneutically. Qualitative research on culturally sensitive working method was observed via four steps. They were reaching the target group, meeting the target group, creating a trusting bond with the group and reflecting on the outcomes. The material was categorized according these five steps, which were originally used in a Finnish ethnically sensitive memory loss, memory health project called ETNIMU in order to measure its culturally sensitive working method. Results of the research show that cooperation with a local NGO and using the native language of target group were key factors to bring new knowledge to natives successfully and simultaneously support and even strengthen their own, old culture in exile. Specifically, the safe space with the right to speak about an intimate subject was a major result, which occurred in workshops in all the five nunneries. A conclusion of this large material from the thesis is that cooperation with a local NGO or other agent involved in local community is essential. With a thus generated working base and with respect to local culture, manners and language, new, sustainable elements can be brought even to religious, socially closed communities without opposing factors.