Poika ja eines: sukupuoli, eettinen ruoantuotanto ja ekososiaalinen siirtymä

Abstract

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pääkaupunkiseudulla asuvien 15–28-vuotiaiden poikien ja nuorten miesten ajatuksia eettisestä ruoantuotannosta sekä heidän omasta roolistaan ekososiaalisessa siirtymässä. Tavoitteena oli tuoda esiin miehenä ja poikana olemista määrittävien roolien mahdollista yhteyttä ruokailu- ja kulutusvalintoihin sekä selvittää, miten tutkimusilmiöihin kytkeytyvä sosiaalinen todellisuus rakentuu kielen tasolla.

Laadullisen haastattelututkimuksen aineisto koostuu viidestä puolistrukturoidusta haastattelusta, joihin osallistuivat sosiaalista nuorisotyötä tekevän Helsingin Poikien Talon kautta tavoitetut pääkaupunkiseudulla asuvat pojat ja nuoret miehet sukupuolen moninaisuus huomioiden. Haastatteluaineisto on analysoitu induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineisto on jatkokäsitelty tutkimustulosten alaluvuiksi teemoittelun avulla.

Tutkimustulosten perusteella sukupuoli heijastuu eettisiin arvovalintoihin monin tavoin. Poikana ja miehenä olemisen myytit vaikuttavat ruokailuun siten, että lihansyönti ja sen kulttuuriset yhteydet nähdään osana sukupolvet kiinni kurovaa maskuliinisuuden perintöä. Sukupuolen perusteella segregoituvat elämän ympäristöt vaikuttavat ruokailuvalintoihin nykyajan roolimallien, idolien ja esikuvien ohella.

Ruoan eettisyys ja sen ympäristövaikutukset koetaan tärkeäksi ilmastonmuutokseen ja maapallon kantokykyyn linkittyväksi teemaksi, joka koskettaa niin yksittäistä kuluttajaa kuin laajempia yhteisöjä. Kulttuurisella muutoksella on moraalinen perusta, mutta sen täytyy olla yhteisöjen jakama.

Eettisten arvojen kanssa kilpailevat ruoan hinta ja sosioekonominen asema, jotka ohjaavat arkisten kulutusvalintojen tekemistä. Eettisten ja ekologisten arvojen pohdinta heräävät useimmiten itsenäistymisen yhteydessä tai nuoruuden nivelvaiheissa.

The purpose of this research-based thesis was to explore the attitudes of 15–28-year-old boys and young men living in the metropolitan area regarding ethical food production and their role in the eco-social transition. The goal was to highlight the connection between masculinities and consumption choices, in addition to study how the social reality is constructed at the level of language.

The qualitative interview data consists of five semi-structured interviews with boys and young men living in the metropolitan area, reached through the social youth work of Poikien Talo of Helsinki, taking gender diversity into account. The interview data was analyzed using inductive content analysis. The data was further processed into sub-chapters of the research results through thematization.

Based on the research results, gender and modern pressures for change are reflected in ethical value choices in various ways. The myths surrounding masculinity appear to influence eating habits in such a way that meat consumption and its cultural connections are viewed as part of the legacy of masculinity that bridges generations. Gender-segregated environments also affect food choices, besides contemporary role models, idols, and figures of inspiration.

Food ethics and its environmental impacts are seen as an important theme connected to climate change and the carrying capacity of Earth, which affects both individual consumers and larger communities. Global cultural change has a moral foundation, but it must be shared by communities.

Competing with ethical values are food prices and one's socio-economic status, which guide everyday consumption choices. Reflection on ethical and ecological values often arises on the threshold of adulthood or other transitional phases of youth.