Oikeustulkkaus ja sen kehityskohteet: poliisikuulustelu ja oikeudenkäynti

Abstract

TIIVISTELMÄ

Maija Rantanen Tiia Weckman-Kallio Oikeustulkkaus ja sen kehityskohteet Sivut (39) ja liitteet (1) Kevät, 2025 Diakonia-ammattikorkeakoulu Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus

Tutkimusaiheemme oli oikeustulkkaus ja sen kehityskohteet viittomakielen tulkkien näkökulmasta. Oikeustulkkauksella tarkoitamme poliisikuulusteluja ja itse oikeudenkäyntiä. Mikä on tulkin vastuu tasavertaisen oikeuden toteutumisen kannalta? Mikä aiheuttaa haasteita ja miten oikeustulkkausta voisi kehittää toimivammaksi? Rikosprosessi eli se oikeustulkkauksen osa-alue johon tutkimusaiheemme kuuluu, koostuu esitutkinnasta, syyteharkinnasta, oikeudenkäynnistä ja rangaistuksen täytäntöönpanosta. Me keskityimme esitutkintaan kuuluvaan poliisikuulusteluun ja varsinaisen oikeudenkäynnin osa-alueisiin.

Kuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä tulkin vastuulliseen rooliin tulee lisänä myös vastuu tasavertaisesta oikeusturvasta. Tulkki ei ole asianajaja, mutta hänen tulee huolehtia erityisestä tarkkuudesta esimerkiksi terminologian suhteen ja taata näin omalta osaltaan tasavertainen oikeuskohtelu. Myös saavutettavuuden toteutuminen vaikuttaa tasavertaiseen oikeusturvaan ja tulkki on tässä saavutettavuuden mahdollistaja.

Suurimmiksi kehityskohteiksi kyselymme vastauksissa nousivat vakiintuneen viittomiston puute sekä ennakkomateriaalin huono saatavuus. Kolmas asia oli käytännön järjestelyt, jolla tarkoitettiin viittomakielen tulkkauksen ominaispiirteiden (esimerkiksi tulkin fyysinen paikka) vierautta viranomaistaholle. Tulkit kaipasivat viittomalistoja, parempaa ennakkomateriaalien saantia ja viranomaistaholta parempaa tuntemusta viittomakielen tulkkauksen luonteesta. Ratkaisuiksi esitettiin viittomapankkia ja sen luomiseksi työryhmää. Ennakkomateriaalin kohdalla ymmärrettiin osan siitä olevan salaista. Ratkaisuksi esitettiin mahdollisuutta tutustua materiaaliin paikan päällä. Yksi kehitysehdotus oli virallisten ohjeiden tekeminen tilaajaosapuolelle viittomakielen tulkkauksen erityispiirteistä. Ohjeet tehtäisiin yhteistyössä tulkkien ja tilaajien kesken. Niiden ylläpidosta vastaisi esimerkiksi Poliisihallitus tai muu vastaava viranomaistaho. Aiemmin opinnoissamme oli tullut myös esille ero poliisien ja viittomakielen tulkkien koulutuksissa koskien tulkin fyysistä paikkaa. Viittomakielen tulkin tulee sijoittua kuulusteluissa paikkaan, josta on hyvä näköyhteys kuulusteltavaan nähden; poliisit koulutetaan siten, että tulkin tulee istua kuulusteltavan vieressä.

Asiasanat: oikeustulkkaus, viittomakieli, oikeudenkäynti, kuulustelu