Kun lastani kiusataan : kokemuksia vanhemman sanoin
Wallin, Emmi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504217059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504217059
Tiivistelmä
Kiusaaminen on sen osallisille haavoittavaa ja usein kauaskantoisia seurauksia aiheuttavaa. Kiusaamista ja sen ulottuvuuksia on tutkittu laajasti, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, mutta vanhempien näkökulma on jäänyt vähäiseksi.
Opinnäytetyönä tutkittiin vanhempien kokemuksia lapsen kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Lisäksi tutkittiin lapsen kokeman kiusaamisen aiheuttamia seurauksia vanhempaan tai koko perheeseen. Tutkimuksella nostettiin esiin vanhempien ääni ja osallisuuden merkitys kiusaamiseen puuttumisessa. Tutkimuksen avulla tuotettiin tietoa näkökulmien laajentamiseen osaksi kiusaamiseen puuttumisen mallien kehittämistä.
Opinnäytetyötutkimuksen aineistonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelukutsua jaettiin avoimena tiedotteena. Haastatteluihin osallistui kuusi vanhempaa ympäri Suomea ja ne toteutettiin Teams-tapaamisina. Haastattelun teemat pitivät sisällään kysymyksiä kiusaamisen muodoista, kodin ja koulun yhteistyöstä, ulkopuolisen yhteistyön hyödyntämisestä, vanhempaan aiheutuneista seurauksista sekä vanhemman kokemuksista avun ja tuen saamisesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Vanhemmat kuvasivat lasten kokeman kiusaamisen sisältäneen niin ulossulkemista, kuin henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Kaikkien kokemus kiusaamisesta oli pitkittynyttä, vuodesta kuuteen vuoteen. Vanhemmat kokivat kodin ja koulun välisen yhteistyön heikoksi ja puuttumisen keinojen epäonnistuneiksi. Koulun ulkopuolisen verkoston hyödyntäminen oli vähäistä. Vanhemmat tunsivat muun muassa valtavaa kuormittuneisuutta, pelkoa, epätoivoa ja vihaa. Lapsen kiusaaminen vaikutti koko perheen arkeen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vanhemmat kuvasivat saaneensa apua pääasiassa lähipiiriltään tai vertaistuesta.
Kiusaamiseen puuttumisen haasteet, etenkin kiusaamisen ollessa pitkittynyttä, vaikuttavat aineiston perusteella liittyvän koulun toimintakulttuuriin ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä viestintään. Kuulluksi tulemisen tunne tukisi luottamuksen säilymistä kodin ja koulun välillä. Vanhempien näkeminen vahvemmin kiusaamisen toissijaisina uhreina voisi tukea uudenlaisten puuttumisen mallien kehittämistä.
Opinnäytetyönä tutkittiin vanhempien kokemuksia lapsen kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Lisäksi tutkittiin lapsen kokeman kiusaamisen aiheuttamia seurauksia vanhempaan tai koko perheeseen. Tutkimuksella nostettiin esiin vanhempien ääni ja osallisuuden merkitys kiusaamiseen puuttumisessa. Tutkimuksen avulla tuotettiin tietoa näkökulmien laajentamiseen osaksi kiusaamiseen puuttumisen mallien kehittämistä.
Opinnäytetyötutkimuksen aineistonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelukutsua jaettiin avoimena tiedotteena. Haastatteluihin osallistui kuusi vanhempaa ympäri Suomea ja ne toteutettiin Teams-tapaamisina. Haastattelun teemat pitivät sisällään kysymyksiä kiusaamisen muodoista, kodin ja koulun yhteistyöstä, ulkopuolisen yhteistyön hyödyntämisestä, vanhempaan aiheutuneista seurauksista sekä vanhemman kokemuksista avun ja tuen saamisesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Vanhemmat kuvasivat lasten kokeman kiusaamisen sisältäneen niin ulossulkemista, kuin henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Kaikkien kokemus kiusaamisesta oli pitkittynyttä, vuodesta kuuteen vuoteen. Vanhemmat kokivat kodin ja koulun välisen yhteistyön heikoksi ja puuttumisen keinojen epäonnistuneiksi. Koulun ulkopuolisen verkoston hyödyntäminen oli vähäistä. Vanhemmat tunsivat muun muassa valtavaa kuormittuneisuutta, pelkoa, epätoivoa ja vihaa. Lapsen kiusaaminen vaikutti koko perheen arkeen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vanhemmat kuvasivat saaneensa apua pääasiassa lähipiiriltään tai vertaistuesta.
Kiusaamiseen puuttumisen haasteet, etenkin kiusaamisen ollessa pitkittynyttä, vaikuttavat aineiston perusteella liittyvän koulun toimintakulttuuriin ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä viestintään. Kuulluksi tulemisen tunne tukisi luottamuksen säilymistä kodin ja koulun välillä. Vanhempien näkeminen vahvemmin kiusaamisen toissijaisina uhreina voisi tukea uudenlaisten puuttumisen mallien kehittämistä.