Seurakuntien rakennemuutosten ja johtamisen vaikutukset diakoniatyöntekijöiden työhyvinvointiin: diakoniatyön yhteiskehittäminen Joensuun seurakuntayhtymässä
Keinänen, Taru (2025)
Keinänen, Taru
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059161
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Taru Keinänen
Seurakuntien rakennemuutosten ja johtamisen vaikutukset diakoniatyöntekijöiden työhyvinvointiin
54 sivua, kolme liitettä
Kevät, 2025
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (YAMK)
Monialainen ja yhteensovittava johtaminen
Tämän kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia laadullisen tutkimuksen menetelmin diakoniatyöntekijöiden työhyvinvointia seurakuntien rakennemuutosten keskellä ja johtamisen merkitystä diakoniatyöntekijöiden työssä jaksamiseen. Aineistoa kerättiin yksilöteemahaastatteluilla neljästä eri seurakunnasta, joissa on tehty erilaisia rakennemuutoksia. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen diakoniatyöntekijää. Haastattelujen avulla kerättyä aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Pääteemoiksi muodostuivat työn selkeytyminen, uudet mahdollisuudet ja johtaminen. Pääteemoja yhdistäväksi teemaksi muodostui työhyvinvointi.
Tutkimustuloksia hyödynnettiin yhteiskehittämisessä. Kehittämistä tehtiin yhteistyössä Joensuun seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijöiden kanssa. Tulosten avulla kehitettiin suositus siitä, millaisena diakoniatyön rakenne voisi jatkossa toteutua Joensuun seurakuntayhtymän alueella. Kehitetyllä rakennemallilla pyrittiin vastaamaan siihen, millaiset rakennemuutokset tukisivat diakoniatyöntekijöiden työssä jaksamista parhaiten.
Johtopäätöksenä todettiin, että Joensuun seurakuntayhtymän alueella kuuden eri seurakunnan sijaan diakoniatyötä voitaisiin tehdä laadukkaammin ja tehokkaammin mikäli seurakunnat yhdistyisivät ja diakoniatyössä toimittaisiin yhtenä tiiminä, jota johtaisi diakoniatyöntekijä. Rakennemuutos tukisi erityisesti yksin työtä tekeviä diakoniatyöntekijöitä sekä yllättävissä resurssimuutoksissa. Johtopäätöksenä voitiin todeta myös, että seurakuntien rakenteita tulee tarkastella ja kehittää, jotta diakoniatyö muun seurakuntatyön ohella olisi tulevaisuudessa turvattua myös pienillä paikkakunnilla.
Asiasanat: diakoniatyö, johtaminen, rakennemuutokset, teemahaastattelu, työhyvinvointi, yhteiskehittäminen
Taru Keinänen
Seurakuntien rakennemuutosten ja johtamisen vaikutukset diakoniatyöntekijöiden työhyvinvointiin
54 sivua, kolme liitettä
Kevät, 2025
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (YAMK)
Monialainen ja yhteensovittava johtaminen
Tämän kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia laadullisen tutkimuksen menetelmin diakoniatyöntekijöiden työhyvinvointia seurakuntien rakennemuutosten keskellä ja johtamisen merkitystä diakoniatyöntekijöiden työssä jaksamiseen. Aineistoa kerättiin yksilöteemahaastatteluilla neljästä eri seurakunnasta, joissa on tehty erilaisia rakennemuutoksia. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen diakoniatyöntekijää. Haastattelujen avulla kerättyä aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Pääteemoiksi muodostuivat työn selkeytyminen, uudet mahdollisuudet ja johtaminen. Pääteemoja yhdistäväksi teemaksi muodostui työhyvinvointi.
Tutkimustuloksia hyödynnettiin yhteiskehittämisessä. Kehittämistä tehtiin yhteistyössä Joensuun seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijöiden kanssa. Tulosten avulla kehitettiin suositus siitä, millaisena diakoniatyön rakenne voisi jatkossa toteutua Joensuun seurakuntayhtymän alueella. Kehitetyllä rakennemallilla pyrittiin vastaamaan siihen, millaiset rakennemuutokset tukisivat diakoniatyöntekijöiden työssä jaksamista parhaiten.
Johtopäätöksenä todettiin, että Joensuun seurakuntayhtymän alueella kuuden eri seurakunnan sijaan diakoniatyötä voitaisiin tehdä laadukkaammin ja tehokkaammin mikäli seurakunnat yhdistyisivät ja diakoniatyössä toimittaisiin yhtenä tiiminä, jota johtaisi diakoniatyöntekijä. Rakennemuutos tukisi erityisesti yksin työtä tekeviä diakoniatyöntekijöitä sekä yllättävissä resurssimuutoksissa. Johtopäätöksenä voitiin todeta myös, että seurakuntien rakenteita tulee tarkastella ja kehittää, jotta diakoniatyö muun seurakuntatyön ohella olisi tulevaisuudessa turvattua myös pienillä paikkakunnilla.
Asiasanat: diakoniatyö, johtaminen, rakennemuutokset, teemahaastattelu, työhyvinvointi, yhteiskehittäminen