Sosiaalisen stratifikaation vaikutukset toisen asteen opiskelijoiden opintopolkuihin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Suomalaisen yhteiskunnan luokkaranteen ja luokka-asemien aiheuttaman yhteiskunnan kerrostuneisuuden eli sosiaalisen stratifikaation mahdollisia vaikutuksia toisen asteen opiskelijoiden opintopolkujen valikoitumiseen sekä sitä, löytyykö perusopetuksen rakenteista ja oppimisen tuen toteutumisesta eriarvoisuutta ylläpitäviä tekijöitä. Opinnäytetyön toteutustapa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka kantaviksi teemoiksi nousivat yhteiskuntaluokka, sosiaalinen stratifikaatio, alueellinen eriarvoistuminen koulutusjärjestelmän näkökulmasta ja oppimisen tuki.

Suomen koulutusjärjestelmä on pitkään ollut kansallinen ylpeyden aihe. Aineiston perusteella järjestelmän tasa-arvoa tuottavat rakenteet ovat 1990-luvun laman aikana koulutuspoliittiseen päätöksentekoon omaksuttujen uusliberalististen arvojen vuoksi heikentyneet, ja tämän prosessin voidaan katsoa jatkuneen aina nykypäivään saakka. Kapitalistisen markkina-asetelman mukainen kilpailu on luonut uudenlaisia epätasa-arvoa kasvattavia rakenteita koulutusjärjestelmän sisälle esimerkiksi perheiden vapaan kouluvalinnan seurauksena. Prosessin yhtenä ilmenemismuotona voidaan pitää segregaation kehää, jossa alueet, koulut ja niiden työntekijät ylläpitävät ja kiihdyttävät koulutusjärjestelmän eriarvoistumista esimerkiksi opettajasegregaation, perheiden vapaan kouluvalinnan ja painotetun opetuksen keinoin.

Tulosten perusteella nuorten väliset hierarkiat, jotka synnyttävät erilaisia objektiivisen ja subjektiivisen aseman välisiä sosiaalisen kerrostuneisuuden ilmenemismuotoja vaikuttavat olennaisesti heidän toimijuuteensa erilaisten koulutuspolkujen valinnassa.