”Teot ratkaisee, ei puheet.” : työntekijöiden kokemuksia Perheen yhdistetyn hoidon Pyyn yhteisöhoidosta.

Abstract

TIIVISTELMÄ

Matvejeff, Emmi. ”Teot ratkaisee, ei puheet.” Työntekijöiden kokemuksia Perheen yhdistetyn hoidon Pyyn yhteisöhoidosta. Helsinki, kevät 2015, 43 s., 3 liitettä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja selittää Helsingin Diakonissalaitoksen Perheen yhdistetyn hoidon Pyyn yhteisöhoidollisessa yksikössä tällä hetkellä vallitsevia työntekijöiden kokemuksia työstään. Erityisesti haettiin vastausta kysymyksiin, kuinka yhteisöhoito koetaan osana omaa työtä ja millä tavalla se näkyy työntekijöiden päivittäisessä työssä. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan Pyyn yhteisöhoidon hyviä käytäntöjä ja tekemään kehittämisehdotuksia kuntoutuksen tehostamiseksi.

Opinnäytetyön teossa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Opin-näytetyötä varten haastateltiin yhteensä kuutta yhteisöhoidon työntekijää. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluna ja asiantuntijahaastatteluna. SWOT-analyysin avulla arvioitiin Pyyn sisäistä tilaa ja nykyhetkeä sekä ulkoisia tekijöitä ja tulevaisuutta.

Teemoiksi muodostuivat Pyyn työpäivän rakenne, yhteisöhoidon näkyminen käytännön arjessa, yhteisöhoidon kokeminen omassa työssä sekä yhteisöhoidon vahvuudet ja kehittämiskohteet Pyyssä. Haastatteluista kävi ilmi, että yhteisöhoito koettiin oikeana tapana tehdä sosiaalialan työtä nimenomaan päihdekuntoutujien parissa. Työyhteisön ammatillinen erikoisosaaminen ja pieni vaihtuvuus nähtiin vahvuutena yhteisöhoidon toteutumiselle. Yhteisöhoito näkyi työntekijöiden päivittäisessä työssä vastuun jakamisena, yhdessä suunnitteluna, tasa-arvoisuutena, ryhmän hyödyntämisenä yksilön kuntoutumisen tueksi ja yhteisenä ymmärryksenä.

Johtamishaasteiden lisäksi yhteisöhoitoa hallitsevien ja sitoutuneiden työntekijöiden löytäminen ja pitäminen on haasteellista. Tämä voi johtua siitä, että yhteisöhoito vaatii paljon myös työntekijältä.

Yhteisöhoitomenetelmässä voi nähdä myös laajemman yhteiskunnallisen merkityksen, kun pohtii nykyistä hyvin yksilökeskeistä yhteiskuntaamme. Pyyssä toteutettavaa yhteisöllisyyttä voisi mallintaa muuallekin yhteiskun-tamme eri osiin mikäli haluamme taata kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tasa-puolisesti kaikille kansalaisille.

Asiasanat: yhteisöhoito, vertaistuki, osallisuus, kokemukset, käytäntö, Helsingin diakonissalaitos

ABSTRACT

Matvejeff, Emmi. Actions speak louder than words. Experiences of employ-ees at the Community Care unit. Helsinki, Spring 2015, 43 p., 3 appendices.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Ser-vices: Bachelor of Social Services. The objective of this thesis was to describe and explain the present and pre-dominant experiences of employees working in the unit of Helsinki Deacon-ess Institute producing substance abuse services for families with the use of Community Cure –method. The main focus was in finding answers to ques-tions such as how Community Cure practices are experienced as an essen-tial part of employee´s own work and how those practices are present in daily work. In addition to that, best practices were identified and development ideas collected.

Qualitative research methods were used in this Thesis. Six employees at the Community Cure unit were interviewed. Data was collected in the form of a thematic group interview and expert-interview. Based on the interviews, themes such as composition of the working day, the effects of Community Cure –method in daily life, experiencing the method in employee´s own work and finally the strengths, weaknesses as well as targets for development were identified. SWOT-analysis was used to highlight the internal situation as well as external implications and future.

The results show that Community Cure –method was experienced as the right way to do social work especially amongst people suffering from sub-stance abuse. The professional expertise of the work community and small turnover in personnel were seen as strengths of Community Cure –method. The method was visible in the daily work in forms of sharing responsibility, planning together, equality, utilizing the group for the benefit of rehabilitation process and mutual understanding amongst all individuals in the community.

Along with the demands and challenges for leadership, it is evident that finding professional and committed personnel is a challenge when practicing this type of Community Cure -method. This may have to do with the fact that this method is so demanding for the employees.

The Community Cure –method has a wider societal relevance as commonly understood, when thinking of the present individual-centered society. The communality practiced within the Community Cure –method could be utilized for the benefit of all citizens when developing a more holistic and equal welfare in our society.

Keywords: community cure, peer support, social inclusion