Puhevammaisten tulkkaus päivä- ja työtoiminnassa : puhevammaisten tulkkien huomioita päivä- ja työtoiminnassa tulkkaamisesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin puhevammaisten tulkkien kokemuksia päivä- ja työtoiminnassa tulkkaamisesta. Opinnäytetyön tarkoitus oli saada selville, minkälaisia huomioita tulkeilla on tällaisesta tulkkaustilanteesta sekä mitä erityispiirteitä näissä tilanteissa on verrattuna muihin tulkkaustilanteisiin, kuten asioimistulkkaustilanteisiin. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta. Työn aineisto koottiin puolistrukturoiduilla ryhmähaastatteluilla, ja haastatteluihin osallistui kuusi tulkkia eri puolilta Suomea.

Haastattelututkimuksen analyysistä saatiin selville kolme yhteneväistä teemaa: tuttu ympäristö, puhevammaisten tulkin rooli sekä ammatillinen yhteisö. Haastatteluun osallistuneet tulkit pohtivat, että tuttu ja monesti toistuva työympäristö osaltaan helpottaa työtä, mutta he kokivat myös sen asettavan haasteita ammatillisen roolin säilyttämiseen. Päivä- ja työtoiminnassa tulkkaus voi erota monella tavalla muista tulkkaustilanteista. Myös yhteistyö päivä- ja työtoiminnan ohjaajien ja muiden tulkkien kanssa nostettiin haastatteluissa esiin. Kollegiaalisen tuen ja yhteisöllisyyden tunteen koettiin vahvistavan ammatillista kasvua.

Opinnäytetyö jakaa käytännönläheistä tietoa tulkin työstä päivä- ja työtoiminnassa alan opiskelijoille sekä muille alasta kiinnostuneille. Aihetta on tutkittu vasta vähän, ja tämä opinnäytetyö lisää tietoa lukijalle siitä, kuinka tulkkaus toteutuu päivä- ja työtoimintaympäristöissä ja mitä näissä tilanteissa on tulkin työssä hyvä huomioida.

This thesis studies the work of interpreters for the speech impaired from the point of view of day and work activity centers in Finland. The focus is on understanding the environment’s effect on the interpreters’ work methods and what kinds of different observations stand out in comparison to service-related interpreting.

Using a qualitative research method, the data was collected with two semistructured group interviews with six interpreters. The analysis found common themes, including the effect of familiar environments, the professional role of the interpreter and the importance of collegial support.

The results show how repeated work assignments in a familiar environment allow interpreters to become part of a bigger community, which can both support and complicate the boundaries of the professional role. The result also highlights the importance of the interpreter´s ethical guidelines and the importance of collegial support.

This thesis offers new information into a less explored area of interpreting in day and work activities and provides information for professionals, educators and students in the field of speech impaired interpretation.