Miranda Ahlbäck - Lever : Att väva, minnas och leva vidare

Abstract

I mitt examensarbete utforskar jag teman som arv, identitet och minnen genom en autoetnografisk metod.

Textdelen behandlar handarbetets inverkan på textilkonsten samt kvinnans status i samhället och konstvärlden. Det här kombinerar jag med personliga och reflekterande dagboksanteckningar som en dialog mellan mig och den teoretiska biten.

I mitt visuella arbete väver jag bonader på enkla vävramar. Jag använder material ärvt av min mormor kombinerat med egna gamla kläder och textiler. Jag arbetar intuitivt med trasmattan som fotfäste och leker fritt med färger och former. Det är en konstant dialog mellan mig och materialet där själva görandet har en lika stor roll i slutresultatet, som det visuella.

Opinnäytetyössäni tutkin muun muassa perintöä, identiteettiä ja muistoja autoetnografisella menetelmällä.

Tekstiosio käsittelee käsityön vaikutusta tekstiilitaiteeseen sekä naisen asemaa yhteiskunnassa ja taidemaailmassa. Yhdistän tämän henkilökohtaisiin ja heijastaviin päiväkirjamerkintöihin dialogina minun ja teoreettisen palan välillä.

Visuaalisessa työssäni kudon seinävaatteita yksinkertaisiin kudontakehyksiin. Käytän isoäidiltäni perittyä materiaalia yhdistettynä omiin vanhoihin vaatteisiin ja tekstiileihin. Työskentelen intuitiivisesti räsymaton kanssa jalansijana ja leikin vapaasti väreillä ja muodoilla. Se on jatkuvaa vuoropuhelua minun ja materiaalin välillä, jossa itse tekemisellä on yhtä suuri rooli lopputuloksessa, kuin visuaalisuudella.

In my bachelor thesis I explore themes such as heritage, identity and memory by using an autoethnographic method.

The thesis examines the impact handicrafts has had on textile art, as well as women’s status in society and the art world. I combine this with personal and reflective diary entries, creating a dialogue between myself and the theoretical part of the text.

In my visual work, I weave tapestries on simple weaving frames. I use materials inherited from my grandmother, combined with my own old clothes and textiles. I work intuitively, using the rag carpet as a foundation while freely playing with colours and shapes. It is a constant dialogue between me and the material, where the act of making becomes just as important in the result, as the visual outcome itself.