Mikaela & Thomas -keskusteluohjelman tutkimus: käännöksen, tulkkauksen ja jälkitulkkauksen dokumentointi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja dokumentoida Mikaela & Thomas –viittomakielisen keskusteluohjelman tulkkaus ja äänityöskentely. Tarkoitus oli tutkia ja dokumentoida ohjelman tekoa, ja tehdä sen pohjalta kehitysehdotuksia. Työn tilaaja oli Yleisradio Oy. Yhteistyö suoritettiin Viittomakielialan Osuuskunta Vian tulkkien kanssa, jotka tulkkaavat ohjelmaa.

Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä oli käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluja oli yhteensä neljä, jotka suoritettiin ohjelmaa kääntäville ja tulkkaaville tulkeille. Haastattelujen litteroimisen jälkeen ne analysoitiin koodaamalla. Haastatteluista saatujen tietojen ja teorian pohjalta tavoitteena oli luoda pohjaa suomalaisen viittomakielisen materiaalin kääntämiselle puhutulle suomen kielelle.

Haastattelussa selvisi, että kääntäminen ja jälkiäänittäminen asettaa tulkit uniikkiin asemaan, joka tarvitsee eläytymistä ja itseohjautuvuutta. Valmisteltu käännös eroaa tulkkaustilanteesta, ja jälkiäänitys lähentelee enemmän dubbausta. Tulkit toivoivat ulkopuolisen näkökulmaa jälkiäänitykseen ja ohjaajan kaltaista henkilöä kontrolloimaan prosessia.

Mediatulkkausta on tutkittu niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla niukasti, ja alan ammattilaiset oppivat mediatulkkauksesta tekemällä ja opettamalla toisiaan. Viittomakielialan Osuuskunta Vian tulkit ovat kehittäneet niin yhdessä kuin yksikseen erilaisia tapoja kääntää ja tulkata ohjelmaa.

The objective of this research-oriented thesis was to research and to document the interpreting and the voice work behind the Mikaela & Thomas – talk show. The show’s language is Finnish Sign Language. The goal was to examine how different interpreters interpret and translate the show. This thesis was made in cooperation with interpreters who work with Via Sign Language Sector Cooperative, and with Finland’s national public service broadcasting company Yle.

The research was carried out as qualitative research, and the material was gathered in form of semi-structured interviews. Four of the show’s interpreters were interviewed. The interviews were transcribed and the material was analysed. From the data gathered the intent was to make frames for the translation of the signed material into spoken language.

From the results of the study it can be concluded that making the translation and the voice over puts the interpreters into an unique position, which requires an ability to act and to be self-imposed. Prepared translation differs from interpreting, and voice over is closer to dubbing. The interpreters wished for an outsider’s point of view for the voice over and they also wished for a figure such as a director to control the process.

There is little research regarding media interpreting, both in Finland and around the world. The professionals learn how to interpret in media by doing and by teaching each other. Via Sign Language Sector Cooperatives interpreters have developed both together and alone different ways to interpret and to translate the talk show.