Harmaa Rinne After Ski – Tapaustutkimus festivaalin visuaalisesta toteutuksesta
Tarvainen, Anna (2025)
Tarvainen, Anna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214700
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Harmaa Rinne -festivaalin visuaalista suunnittelua ja toteutusta tapaustutkimuksen muodossa. Festivaali järjestettiin Kuusamon Rukalla vuosina 2024 ja 2025, ja työssä tarkastellaan erityisesti näiden kahden tapahtumavuoden eroja visuaalisesta näkökulmasta. Työn tilaajana toimi Sunborn Live Oy, ja toimin itse molempina vuosina tapahtuman visuaalisena tuottajana.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat visuaalinen tapahtumatuotanto, elämyksellisyys, asiakaskokemus, muotoilu sekä maantieteellisen paikan vetovoiman ja brändin rakentaminen. Tutkimuskysymyksinä ovat: Miten visuaalinen tuotanto Harmaa Rinne -festivaalilla kehittyi vuosien 2024 ja 2025 välillä? sekä Millä tavoin visuaalinen toteutus vaikuttaa festivaalin asiakaskokemukseen ja viihtyvyyteen?
Tutkimusmenetelminä työssä on käytetty havainnointia tapahtuman koko tuotannon ajalta sekä kyselytutkimuksia. Opinnäytetyö avaa festivaalituotannon visuaalista puolta, joka on tapahtuma-alalla yhä ammattimaistuva alue. Visuaalinen tuotanto määritellään tässä työssä käsittämään muun muassa somistuksen, lavastuksen, taiteen ja kalustuksen – pois lukien graafinen suunnittelu. Työssä tarkastellaan myös festivaalien visuaalisuuden kehitystä historiallisista esimerkeistä, kuten Woodstockista, Glastonburysta ja Burning Manista, nykypäivän tapahtumiin kuten Flow Festival ja Tomorrowland. Esimerkit toimivat viitekehyksenä Harmaan Rinteen visuaalisen toteutuksen suunnittelulle.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä hyödynnetään myös erityisesti Sanna Tarssasen kehittämää elämyskolmiomallia, jonka avulla tarkastellaan tapahtumavieraiden kokemuksien ja tapahtuman elämyksellisyyden rakentumista.
Vuoden 2025 toteutuksessa visuaalisia ratkaisuja kehitettiin vuoden 2024 kokemusten ja palautteen pohjalta. Uutuutena mukaan tuli muun muassa lämmitetty Discoheat-teltta silent discoineen ja uusi Kuusamon kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettu kuvausseinä. Budjettia kasvatettiin ja suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota teemojen johdonmukaisuuteen ja visuaaliseen strategiaan, kuten lonkeron sinisen värimaailman toistuvuuteen. Työssä osoitetaan, miten visuaalinen suunnittelu voi tukea elämyksellisyyttä, vahvistaa tapahtuman identiteettiä ja tukea sponsorin (Hartwall) brändinäkyvyyttä. Vaikka sääolosuhteet vuoden 2025 tapahtumassa haastoivat visuaalista toteutusta, onnistuttiin visuaalisella suunnittelulla luomaan tunnistettava ja mieleenpainuva festivaalikokemus. Harmaa Rinne edustaa uudenlaista, pohjoisen talvifestivaalin konseptia, jolla on potentiaalia kasvaa vakiintuneeksi osaksi suomalaista festivaalikenttää.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat visuaalinen tapahtumatuotanto, elämyksellisyys, asiakaskokemus, muotoilu sekä maantieteellisen paikan vetovoiman ja brändin rakentaminen. Tutkimuskysymyksinä ovat: Miten visuaalinen tuotanto Harmaa Rinne -festivaalilla kehittyi vuosien 2024 ja 2025 välillä? sekä Millä tavoin visuaalinen toteutus vaikuttaa festivaalin asiakaskokemukseen ja viihtyvyyteen?
Tutkimusmenetelminä työssä on käytetty havainnointia tapahtuman koko tuotannon ajalta sekä kyselytutkimuksia. Opinnäytetyö avaa festivaalituotannon visuaalista puolta, joka on tapahtuma-alalla yhä ammattimaistuva alue. Visuaalinen tuotanto määritellään tässä työssä käsittämään muun muassa somistuksen, lavastuksen, taiteen ja kalustuksen – pois lukien graafinen suunnittelu. Työssä tarkastellaan myös festivaalien visuaalisuuden kehitystä historiallisista esimerkeistä, kuten Woodstockista, Glastonburysta ja Burning Manista, nykypäivän tapahtumiin kuten Flow Festival ja Tomorrowland. Esimerkit toimivat viitekehyksenä Harmaan Rinteen visuaalisen toteutuksen suunnittelulle.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä hyödynnetään myös erityisesti Sanna Tarssasen kehittämää elämyskolmiomallia, jonka avulla tarkastellaan tapahtumavieraiden kokemuksien ja tapahtuman elämyksellisyyden rakentumista.
Vuoden 2025 toteutuksessa visuaalisia ratkaisuja kehitettiin vuoden 2024 kokemusten ja palautteen pohjalta. Uutuutena mukaan tuli muun muassa lämmitetty Discoheat-teltta silent discoineen ja uusi Kuusamon kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettu kuvausseinä. Budjettia kasvatettiin ja suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota teemojen johdonmukaisuuteen ja visuaaliseen strategiaan, kuten lonkeron sinisen värimaailman toistuvuuteen. Työssä osoitetaan, miten visuaalinen suunnittelu voi tukea elämyksellisyyttä, vahvistaa tapahtuman identiteettiä ja tukea sponsorin (Hartwall) brändinäkyvyyttä. Vaikka sääolosuhteet vuoden 2025 tapahtumassa haastoivat visuaalista toteutusta, onnistuttiin visuaalisella suunnittelulla luomaan tunnistettava ja mieleenpainuva festivaalikokemus. Harmaa Rinne edustaa uudenlaista, pohjoisen talvifestivaalin konseptia, jolla on potentiaalia kasvaa vakiintuneeksi osaksi suomalaista festivaalikenttää.