''Minä menen huusin kollegalle, kun en ollut ihan varma, kumpi meistä on parempi uimari'' : uutiskatsaus poliisin vesipelastustilanteista vuosina 2015-2025
Martiskainen, Jenni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319949
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa vesipelastustilanteita, joihin poliisi joutuu äkillisesti ja tarkastella poliisin vesipelastustaitoja niiden yhteydessä. Tutkimuskysymysten avulla tarkasteltiin äkillisiä tilanteita, joissa poliisi on kohdannut henkilön veden varassa ja poliisien vesipelastustaitojen ilmenemistä. Opinnäytetyön aineisto sisältää 14 verkkouutista vuosilta 2015–2025, jotka käsittelevät poliisien kohtaamia äkillisiä tilanteita, joissa henkilö on joutunut veden varaan. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan poliisi kohtaa henkilön veden varassa poliisitehtävän yhteydessä tai sattumalta. Tulokset jaoteltiin kolmeen luokkaan: poliisia uitiin karkuun, poliisi on tehnyt pelastustoimenpiteitä menemättä itse veteen ja poliisi on pelastanut henkilön veden varasta. Poliisia uitiin karkuun välttääkseen kiinniottotilannetta, jolloin poliisi on lähtenyt kiinniotettavan perässä veteen tai jäänyt seuraamaan tilanteen etenemistä rannalle. Poliisi on tehnyt pelastustoimenpiteitä menemättä itse veteen ennakoimalla tilanteen syntymistä tai hyödyntämällä apuvälineitä vesipelastuksessa. Poliisi on pelastanut henkilön veden varasta soveltamalla välineetöntä pelastamista. Poliisien vesipelastustaidoissa ilmeni vaihtelevuutta. Vesipelastustaidoissa voidaan tunnistaa pienimmän riskin periaatteen sekä HRAP-muistisäännön soveltamista. Tulosten mukaan poliisin toiminnassa on havaittavissa kuitenkin piirteitä, jotka heikentävät vesiturvallisuutta.
Tuloksista ilmenee, että poliisi kohtaa vesipelastustilanteita sekä vesi- että jääolosuhteissa vuosittain. Poliisi on hyödyntänyt pelastuksessaan vähäisesti apuvälineitä, vaikka ilman apuvälinettä vesipelastusta ei tulisi suorittaa. Apuvälineen lisääminen esimerkiksi poliisiauton varustukseen lisäisi vesipelastustilanteiden turvallisuutta ja vähentäisi riskitekijöitä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan poliisi kohtaa henkilön veden varassa poliisitehtävän yhteydessä tai sattumalta. Tulokset jaoteltiin kolmeen luokkaan: poliisia uitiin karkuun, poliisi on tehnyt pelastustoimenpiteitä menemättä itse veteen ja poliisi on pelastanut henkilön veden varasta. Poliisia uitiin karkuun välttääkseen kiinniottotilannetta, jolloin poliisi on lähtenyt kiinniotettavan perässä veteen tai jäänyt seuraamaan tilanteen etenemistä rannalle. Poliisi on tehnyt pelastustoimenpiteitä menemättä itse veteen ennakoimalla tilanteen syntymistä tai hyödyntämällä apuvälineitä vesipelastuksessa. Poliisi on pelastanut henkilön veden varasta soveltamalla välineetöntä pelastamista. Poliisien vesipelastustaidoissa ilmeni vaihtelevuutta. Vesipelastustaidoissa voidaan tunnistaa pienimmän riskin periaatteen sekä HRAP-muistisäännön soveltamista. Tulosten mukaan poliisin toiminnassa on havaittavissa kuitenkin piirteitä, jotka heikentävät vesiturvallisuutta.
Tuloksista ilmenee, että poliisi kohtaa vesipelastustilanteita sekä vesi- että jääolosuhteissa vuosittain. Poliisi on hyödyntänyt pelastuksessaan vähäisesti apuvälineitä, vaikka ilman apuvälinettä vesipelastusta ei tulisi suorittaa. Apuvälineen lisääminen esimerkiksi poliisiauton varustukseen lisäisi vesipelastustilanteiden turvallisuutta ja vähentäisi riskitekijöitä.