Treffit elämän kanssa : Yksinäisyyttä lieventämässä Paavalin seurakunnan diakonisessa ryhmässä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Virtanen, Kirsi. Treffit elämän kanssa; yksinäisyyttä lievittämässä Paavalin seurakunnan diakonisessa ryhmässä. Järvenpää, kevät 2015, 40 s., 2 liitettä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus.

Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli kuvata ja tutkia sellaista ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on kehittää itsensä yksinäisiksi kokevien ihmisten itsetuntemusta ja sitä kautta omasta arvostaan tietoiseksi tulemista. Tutkimuskohteena oli helsinkiläisessä Paavalin seurakunnassa keväällä 2014 toiminut Treffit elämän kanssa –ryhmä. Ryhmä oli tarkoitettu yksinäisiksi itsensä kokeville aikuisille. Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja se oli suljettu, eli toimintaan otettiin mukaan vai etukäteen ilmoittautuneita ja alusta asti mukana olleita. Toiminnassa käytettiin luovista menetelmistä kirjoittamista, kirjallisuutta, kuvien tekemistä itse sekä valmiiden kuvien käyttämistä. Luovia menetelmiä käytettiin reflektion ja keskustelun herättäjinä. Tavoitteena oli itsetuntemuksen lisääntymisen kautta oman identiteetin myönteinen rakentaminen ja sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen.

Opinnäyte oli sekä toiminnallinen että tutkimuksellinen. Toiminnallinen osuus oli Treffit elämän kanssa –ryhmän perustaminen ja toiminta. Ryhmän toiminnan tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista toimintatutkimusta. Tutkimuskysymyksinä oli miten seurakunnan ryhmätoiminnalla voidaan vaikuttaa koettuun yksinäisyyden tunteeseen sekä miten ryhmätoiminnan avulla voidaan lisätä yksinäisten osallisuutta seurakunnassa. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla ryhmätilanteita, pitämällä tutkimuspäiväkirjaa sekä haastattelemalla ryhmään osallistuneet puhelimitse ja puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalysointimenetelmää käyttäen.

Tutkimustuloksena tuli esille se, että ryhmään osallistuneet aikuiset kokivat yksinäisyyden tunteen helpottumista kun he saivat osallistua monipuoliseen ja itseään kiinnostavaan ryhmätoimintaan. Toinen tulos oli se, että osallistuneille oli yhteistä sosiaalisen toiminnan, vuorovaikutuksen ja itsensä ilmaisemisen tarve. Näihin tarpeisiin seurakunta ja sen diakoniatyö voi vastata esimerkiksi erilaisia luovia menetelmiä käyttävän ryhmätoiminnan avulla.

ABSTRACT

Virtanen, Kirsi. Dates with Life; easing loneliness in the diaconal group in the Paavali Parish, 40 p., 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring 2015.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Op-tion in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services.

The aim of this study was to narrate and examine a group activity which has an inten-tion to raise the self-knowledge and self-esteem of people who feel lonely. As a re-search topic, the name of the group was ‘Treffit elämän kanssa’ (Dates with life) which acted during spring 2014. This group was meant for adults who felt lonely. It had eight meetings. It was so-called closed group which meant enrolling in advanced and no new members after starting group action. The meetings were based on creative methods as writing, literature, self-made pictures and images to bring about reflections and conver-sation. The ambition of the sessions was to construct one’s identity more positive and to increase social contacts and enhance sociability.

Research questions were how a group activity in parishes can mitigate a feeling of lone-liness and how a group activity can increase lonely peoples’ inclusion in parishes. This study involved both practise and research. The functional dimension included organizing and running the group ‘Treffit elämän kanssa’. The research method was qualitative. The data was collected by observing group situations, keeping the observation diary, interviewing the group members by telephone and by a semi structured questionnaire. Research results were found by using the method of the content analysis.

As results there came up two essential points. The first finding was that lonely adults felt less solitude when they were involved in a diverse group action destined for them. The second finding was that the lonely people are connected by needs of social action, in-teraction between people and self-expression. Parishes and their diaconal work can respond to these needs by arranging various groups that capitalize for example creative methods.