Totaaliyksinhuoltajien kokemuksia hyvinvoinnin tuesta ja sosiaaliturvan tarpeenmukaisuudesta
Raappana, Maria; Taskila, Elina (2025)
Raappana, Maria
Taskila, Elina
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025072223659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025072223659
Tiivistelmä
Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin totaaliyksinhuoltajien kokemuksia saadusta hyvinvoinnin tuesta ja sosiaaliturvan tarpeenmukaisuudesta. Tavoitteena oli lisätä tietoa totaaliyksinhuoltajien erityisestä tilanteesta sekä työelämäyhteistyökumppaneiden toiminnan tärkeydestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämiseen hyödynnettiin puolistrukturoitua sähköistä kyselylomaketta. Kysely sisälsi yhteensä 15 kysymystä, joista sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä molempia oli seitsemän. Yksi kysymys oli sekamuotoinen. Lopullinen kyselyyn vastanneiden määrä rajautui 86 vastaajaan. Laadullisen aineiston analysointiin käytettiin teemoittelua ja koodausta. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin hyödyksi Excel-taulukointia frekvenssien selvittämiseksi. Ristiintaulukoinnin avulla analysoitiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa.
Tutkimustuloksista ilmeni, että osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuus totaaliyksinhuoltajien elämässä on tärkeää subjektiivisen hyvinvoinnin kannalta. Totaaliyksinhuoltajan arki on hyvin kuormittavaa kaikesta yksin vastuussa olemisen vuoksi. Totaaliyksinhuoltajat toivat esille vastauksissaan toistuvasti puutteen ajassa, voimavaroissa ja lastenhoidossa sekä näistä seikoista johtuvan uupumuksen. Läheisverkosto tukee hyvinvoinnin kokemusta. Vertaistukea saaneet totaaliyksinhuoltajat kokevat sen merkityksellisenä. Vertaistuki edistää subjektiivista hyvinvointia. Suuri osa totaaliyksinhuoltajista on kokenut muutoksia taloudellisessa tilanteessa sekä palveluiden tai tuen saatavuudessa viimeisen kahden vuoden aikana. Sosiaaliturva ei suurelta osin toteudu riittävästi tai oikea-aikaisesti. Totaaliyksinhuoltajien toiveena nousee esille konkreettinen arjen apu ja tuki. The purpose of this research-oriented thesis was to bring out the experiences of total single parents of support in well-being and the need for social security. The aim of this thesis was to increase knowledge about the special situation of total single parents, along with the importance and social significance of the activities of working life partners.
This thesis used both qualitative and quantitative research methods. Material was collected by an electronical semi-structured questionnaire. The questionnaire contained 15 questions, which included seven closed and seven open-ended questions. One of the questions was a mixed-form question. The total number of responders was 86. The qualitative data was analysed by thematic analysis and coding. The quantitative data was analysed by Excel-tabulation to clarify the frequency. Cross-tabulation was used to analyse both the qualitative and quantitative data.
In the results of research appeared that a possibility of inclusion and agency is important related to subjective well-being in the life of total single parents. Everyday life of total single parents is really stressing because of being solely responsible for everything. Total single parents repeatedly highlighted lack of time, resources and childcare along with exhaustion because of that. The immediate circle of people supports experiences of well-being. Those total single parents who received peer support, experienced it relevant. Peer support promotes subjective well-being. Most of the total single parents have experienced changes in their economic situation, availability of services or support within the last two years. Social security is not fulfilled sufficiently nor at the right time. Total single parents highlighted need of concrete help and support in their daily life.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämiseen hyödynnettiin puolistrukturoitua sähköistä kyselylomaketta. Kysely sisälsi yhteensä 15 kysymystä, joista sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä molempia oli seitsemän. Yksi kysymys oli sekamuotoinen. Lopullinen kyselyyn vastanneiden määrä rajautui 86 vastaajaan. Laadullisen aineiston analysointiin käytettiin teemoittelua ja koodausta. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin hyödyksi Excel-taulukointia frekvenssien selvittämiseksi. Ristiintaulukoinnin avulla analysoitiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa.
Tutkimustuloksista ilmeni, että osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuus totaaliyksinhuoltajien elämässä on tärkeää subjektiivisen hyvinvoinnin kannalta. Totaaliyksinhuoltajan arki on hyvin kuormittavaa kaikesta yksin vastuussa olemisen vuoksi. Totaaliyksinhuoltajat toivat esille vastauksissaan toistuvasti puutteen ajassa, voimavaroissa ja lastenhoidossa sekä näistä seikoista johtuvan uupumuksen. Läheisverkosto tukee hyvinvoinnin kokemusta. Vertaistukea saaneet totaaliyksinhuoltajat kokevat sen merkityksellisenä. Vertaistuki edistää subjektiivista hyvinvointia. Suuri osa totaaliyksinhuoltajista on kokenut muutoksia taloudellisessa tilanteessa sekä palveluiden tai tuen saatavuudessa viimeisen kahden vuoden aikana. Sosiaaliturva ei suurelta osin toteudu riittävästi tai oikea-aikaisesti. Totaaliyksinhuoltajien toiveena nousee esille konkreettinen arjen apu ja tuki.
This thesis used both qualitative and quantitative research methods. Material was collected by an electronical semi-structured questionnaire. The questionnaire contained 15 questions, which included seven closed and seven open-ended questions. One of the questions was a mixed-form question. The total number of responders was 86. The qualitative data was analysed by thematic analysis and coding. The quantitative data was analysed by Excel-tabulation to clarify the frequency. Cross-tabulation was used to analyse both the qualitative and quantitative data.
In the results of research appeared that a possibility of inclusion and agency is important related to subjective well-being in the life of total single parents. Everyday life of total single parents is really stressing because of being solely responsible for everything. Total single parents repeatedly highlighted lack of time, resources and childcare along with exhaustion because of that. The immediate circle of people supports experiences of well-being. Those total single parents who received peer support, experienced it relevant. Peer support promotes subjective well-being. Most of the total single parents have experienced changes in their economic situation, availability of services or support within the last two years. Social security is not fulfilled sufficiently nor at the right time. Total single parents highlighted need of concrete help and support in their daily life.