3X10D-elämäntilannemittarin käyttökokeilu alle 18-vuotiaiden vammaissosiaalityössä
Pättiniemi, Anna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025083024289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025083024289
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena kokeilla 3X10D-elämäntilannemittarin käyttöä lasten ja nuorten vammaissosiaalityössä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia ammattilaiset saivat 3X10D-elämäntilannemittarin käytöstä asiakastyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteiskehittäen vammaissosiaalityö ammattilaisten kanssa. Opinnäytetyössä sovellettiin PDCA-kehittämisen sykliä. Yhteiskehittämisen työpajoja järjestettiin yhteensä kolme kappaletta. 3X10D-elämäntilannemittarin käyttökokeilu toteutettiin kevään 2025 aikana, noin kolmen kuukauden aikana. Käyttökokeiluun osallistui 6 sosiaalialan ammattilaista. Neljä työntekijää käytti 3X10D-elämäntilannemmittaria yhteensä viiden asiakkaan kanssa. Kaksi työntekijää ei käyttänyt elämäntilannemittaria asiakastyössään, mutta he osallistuivat kaikkiin työpajoihin.
Käyttökokeilua arvioitiin yhdessä SWOT-analyysillä sekä täyttämällä NoMad-kysely. Opinnäytetyöntekijä arvioi yhdessä tehdyt analyysit dokumenttianalyysillä. Analyysin perusteella sosiaalialan ammattilaiset kokivat, että elämäntilannemittarin käyttö lisää asiakkaan osallisuutta ja hänen kuulemisensa mahdollisuuksia. Lisäksi sosiaalialan ammattilaiset kokivat, että heidän työnsä vaikutti asiantuntevalta, kun mittaria käytettiin. Mittarin käytön haasteina ammattilaiset kokivat mittarin vaikeat kysymykset sekä asiakkaan kommunikaation ja kehityksen haasteet. Mittarin käyttöön toivottiin lisää resurssia ja aikaa, erityisesti, jos se tullaan ottamaan käyttöön. 3X10D-elämäntilannemittarin käyttökokeilu koettiin tärkeäksi, mutta ammattilaisille jäi vielä epäselväksi, aiotaanko sosiaalityössä ottaa käyttöön tämä mittaristo. Ammattilaiset toivoivat, että koko henkilöstölle järjestettäisiin koulutus, mikäli mittaristo tulee käyttöön. Mittarin käytön seuranta ja kaikkien työntekijöiden sitoutuneisuus sen käyttöön koettiin tärkeäksi. Ammattilaiset toivoivat jonkinlaisen työvälineen käyttöä asiakkaan osallisuuden ja kuulemisen parantamiseksi asiakastyöhönsä. Käyttökokeiluprosessi sujui suunnitelman mukaisesti PDCA-sykliä mukaillen, vaikka kokeilu oli suunniteltua lyhyempi ja asiakkaita tavattiin tavoitteita vähemmän. Kehitettäväksi jäi muun muassa asiakkaiden mielipiteiden selvittäminen sekä todellinen työvälineen käyttöönotto. Lisäksi sosiaalityöntekijät esittivät toiveen elämäntilannemittarin kehittämisestä selkokieliseksi tai sopivammaksi moninaiselle asiakaskunnalle.
Asiasanat: vammaissosiaalityö, elämäntilannemittari, yhteiskehittäminen
Opinnäytetyö toteutettiin yhteiskehittäen vammaissosiaalityö ammattilaisten kanssa. Opinnäytetyössä sovellettiin PDCA-kehittämisen sykliä. Yhteiskehittämisen työpajoja järjestettiin yhteensä kolme kappaletta. 3X10D-elämäntilannemittarin käyttökokeilu toteutettiin kevään 2025 aikana, noin kolmen kuukauden aikana. Käyttökokeiluun osallistui 6 sosiaalialan ammattilaista. Neljä työntekijää käytti 3X10D-elämäntilannemmittaria yhteensä viiden asiakkaan kanssa. Kaksi työntekijää ei käyttänyt elämäntilannemittaria asiakastyössään, mutta he osallistuivat kaikkiin työpajoihin.
Käyttökokeilua arvioitiin yhdessä SWOT-analyysillä sekä täyttämällä NoMad-kysely. Opinnäytetyöntekijä arvioi yhdessä tehdyt analyysit dokumenttianalyysillä. Analyysin perusteella sosiaalialan ammattilaiset kokivat, että elämäntilannemittarin käyttö lisää asiakkaan osallisuutta ja hänen kuulemisensa mahdollisuuksia. Lisäksi sosiaalialan ammattilaiset kokivat, että heidän työnsä vaikutti asiantuntevalta, kun mittaria käytettiin. Mittarin käytön haasteina ammattilaiset kokivat mittarin vaikeat kysymykset sekä asiakkaan kommunikaation ja kehityksen haasteet. Mittarin käyttöön toivottiin lisää resurssia ja aikaa, erityisesti, jos se tullaan ottamaan käyttöön. 3X10D-elämäntilannemittarin käyttökokeilu koettiin tärkeäksi, mutta ammattilaisille jäi vielä epäselväksi, aiotaanko sosiaalityössä ottaa käyttöön tämä mittaristo. Ammattilaiset toivoivat, että koko henkilöstölle järjestettäisiin koulutus, mikäli mittaristo tulee käyttöön. Mittarin käytön seuranta ja kaikkien työntekijöiden sitoutuneisuus sen käyttöön koettiin tärkeäksi. Ammattilaiset toivoivat jonkinlaisen työvälineen käyttöä asiakkaan osallisuuden ja kuulemisen parantamiseksi asiakastyöhönsä. Käyttökokeiluprosessi sujui suunnitelman mukaisesti PDCA-sykliä mukaillen, vaikka kokeilu oli suunniteltua lyhyempi ja asiakkaita tavattiin tavoitteita vähemmän. Kehitettäväksi jäi muun muassa asiakkaiden mielipiteiden selvittäminen sekä todellinen työvälineen käyttöönotto. Lisäksi sosiaalityöntekijät esittivät toiveen elämäntilannemittarin kehittämisestä selkokieliseksi tai sopivammaksi moninaiselle asiakaskunnalle.
Asiasanat: vammaissosiaalityö, elämäntilannemittari, yhteiskehittäminen