Selvitys ulkomaalais- ja maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoiden työ- ja jatko-opintosuunnitelmien ohjauksesta

Abstract

Tämä opinnäytetyö selvittää ulkomaalais- ja maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoiden urasuunnitelmia lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen sekä heidän saamaansa ohjausta jatko-opintoihin. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä opiskelijoiden ohjauksen tarpeista ja nostaa esiin kehittämiskohteita oppilaitosten ohjauskäytännöissä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin opiskelijoilta avoimien kysymysten avulla, joissa he kuvasivat omia urasuunnitelmiaan ja kokemuksiaan ohjauksesta. Tutkimukseen osallistuneita opiskelijoita oli 14. Tutkimuksissa saatu aineisto analysoitiin käyttäen tyypittely menetelmää.

Tulokset osoittivat, että osa opiskelijoista halusi valmistumisen jälkeen työllistyä, mutta monet suunnittelivat jatkavansa myöhemmin opintojaan, erityisesti sairaanhoitajan koulutukseen ammattikorkeakoulussa. Suomen kielen taito nousi keskeiseksi tekijäksi sekä jatko-opintoihin hakeutumisessa että annetun ohjauksen ymmärtämisessä. Opiskelijoiden kokemukset ohjauksen tasosta vaihtelivat suuresti: osa sai selkeää ja hyödyllistä ohjausta, kun taas toiset kokivat jääneensä täysin ilman ohjausta. Vastuuopettajan rooli korostui tiedon välittäjänä, mutta väyläopinnoista ei kukaan ollut tietoinen. Kielitietoisen ohjauksen merkitys nousi esiin keskeisenä onnistumisen edellytyksenä.

Kehittämisehdotuksina esitetään ohjauksen yhdenvertaisuuden varmistamista, kielitietoisten ohjauskäytäntöjen vahvistamista sekä jatko-opintokoordinaattorin roolin käyttöönottoa oppilaitoksissa. Lisäksi ehdotetaan osallistavan ja kulttuurisesti sensitiivisen ohjausmallin rakentamista yhteistyössä opiskelijoiden, opinto-ohjaajien ja korkeakoulujen kanssa.

This thesis examines the career plans of undergraduate social and health care students with foreign and immigrant backgrounds after graduating as practical nurses, as well as the guidance they received for further studies. The aim of the study is to increase understanding of the students' guidance needs and to highlight areas for development in the guidance practices of educational institutions.

The study was carried out as a qualitative semi-structured interview study. The data was collected from the students using open-ended questions in which they described their own career plans and experiences with guidance. There were 14 students who participated in the study. The data obtained in the studies was analysed using the typology method.

The results showed that some of the students wanted to find employment after graduation, but many planned to continue their studies later, especially in nursing education at a university of applied sciences. Finnish language skills emerged as a key factor in both applying for further studies and understanding the guidance provided. Students' experiences of the level of guidance varied greatly: some received clear and useful guidance, while others felt that they were left without guidance. The role of the teacher in charge of each class was emphasized as a mediator of information. None of the participants was aware of the higher education pathway studies. The importance of language-aware guidance emerged as a key prerequisite for success.

Suggestions for development include ensuring equality of guidance, strengthening language-aware guidance practices, and introducing the role of a postgraduate study coordinator in educational institutions. In addition, it is proposed to build a participatory and culturally sensitive guidance model in cooperation with students, study advisors, and higher education institutions.