Vammaisten tuettu asuminen elämänlaadun näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vammaisten henkilöiden elämänlaatua parantavia tekijöitä tuetussa asumisessa. Tavoitteena oli, että kootun tiedon avulla tuettua, itsenäistä asumista voitaisiin kehittää. Tarkoitus oli selvittää elämänlaatua parantavia ja heikentäviä asioita. Niiden pohjalta esitettiin parannuksia nykyiseen järjestelmään.

Menetelmänä oli integratiivinen kirjallisuuskatsaus aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimusaineistona käytettiin 11 tutkimusta ja selvitystä, joista kolme oli kansainvälisiä tutkimuksia ja kahdeksan suomalaisia tutkimuksia tai selvityksiä kehitysvammaisten, neurologisesti sairaiden sekä vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivien henkilöiden tilanteesta tuetussa asumisessa. Tutkimuksista kolme käsitteli tuettua asumista asukasnäkökulmasta ja kahdeksan tutkijaja ammattilaisnäkökulmista.

Keskeisten tulosten perusteella asukkailla ja asiantuntijoilla oli yhteinen näkemys siitä, että asumisen tulee tapahtua mahdollisimman itsenäisesti, mutta riittävän tuen mahdollistamana. Yhteisöllisyyttä omilla ehdoilla pidettiin asiakasnäkökulmasta tärkeänä. Haasteina nähtiin tuetun asumisen yksiköissä yksinäisyys. Taloudelliset vaikeudet, korkeat asumiskustannukset ja esteettömyys nousivat myös tuloksista.

Elämänlaatua paransi mahdollisimman itsenäinen asuminen. Tukipalvelujen tulisi perustua joustavasti henkilön tarpeeseen riippumatta asumistavasta. Asumisen tulisi olla mahdollisimman tavallista, mutta se mahdollistuisi riittävällä ja yksilöllisellä tuella. Palvelujen läheisyys ja liikkumismahdollisuudet tukisivat tätä tavoitetta. Soveltuvia elämänlaatumittareita tulisi käyttää säännöllisesti tuetun asumisen laadun arvioimiseen.