Järjestöjen tekoälytarpeita ja -visioita. SaavutaÄly-hankkeen verkostotapaamisten tuloksia
Tuominen, Suvi; Dookie, Gyan (2025)
Tuominen, Suvi
Dookie, Gyan
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251007100206
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251007100206
Tiivistelmä
SaavutaÄly-hankkeen verkostotapaamisissa kerätty aineisto antaa monipuolisen ja realistisen kuvan järjestökentän tekoälyvalmiuksista. Tapaamisiin osallistui noin 60 henkilöä 40 eri järjestöstä maaliskuussa 2025 Lohjalla, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa. Tietoa kerättiin yhteisöllisten työskentelytapojen avulla ja verkkokyselyllä.
Moniaineistoisen analyysin perusteella pystyy tulkitsemaan, että järjestöt suhtautuvat tekoälyyn sekä innostuneesti että kriittisesti tunnistaen sen potentiaalin mutta myös monet haasteet ja osaamistarpeet. Järjestöt ovat tekoälyn käytössä melko alkuvaiheessa, mutta motivaatio oppimiseen on korkea. Järjestöjen edustajilla ei useinkaan ole vielä selkeää käsitystä siitä, miten tekoälyä voisi käytännössä hyödyntää omassa toiminnassaan, vaikka kiinnostusta asiaan olisikin.
Tekoälyn luomina innostavina mahdollisuuksina nähdään esimerkiksi järjestön toiminnan tehostaminen, uusien toimintamuotojen kehittäminen ja viestinnän parantaminen. Tekoäly nähdään työkaluna, joka vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä merkitykselliseen ihmisten kohtaamiseen. Samalla sen uskotaan edistävän työhyvinvointia.
Suurimmat esteet tekoälyn käytännön soveltamisen suhteen liittyvät työajan riittämättömyyteen, henkilöstön riittämättömään digiosaamiseen sekä suunnitelmallisuuden puutteeseen. Lisäksi järjestöt ovat huolissaan tietoturvasta ja tekoälyn eettisistä ulottuvuuksista. Uhkakuvissa tekoälyn koetaan heikentävän omaa ajattelua ja luovuutta. Sen pelätään vähentävän inhimillisyyttä ja aitoa kohtaamista sekä johtavan työtehtävien vähenemiseen tai kokonaan katoamiseen.
Tekoäly nähdään ensisijaisesti työkaluna, joka voi tukea järjestöjä vastaamaan toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin. Järjestöjen visioima tekoälyn käyttöönoton tiekartta osoittaa systemaattisen lähestymistavan, jossa edetään harkitusti pohjatyöstä kokeilujen kautta kohti integroitunutta käyttöä.
Järjestöt suhtautuvat tekoälyyn kokonaisuutena kriittisen pohdiskelevasti. Ne eivät omaksu tekoälyä kritiikittömästi, vaan punnitsevat sen todellista lisäarvoa oman toimintansa kannalta. Järjestöt tarvitsevat erityisesti konkreettisia esimerkkejä ja malleja tekoälyn hyödyntämisestä muun muassa työn tehostamisessa ja saavutettavuuden edistämisessä. Lisäksi tietoturvariskien hallintaan liittyvä osaaminen on keskeistä, jotta tekoälyn käyttöönotto voidaan toteuttaa turvallisesti ja eettisesti. Osaamistarpeet ovat laajat ja ulottuvat perusosaamisesta strategiseen johtamiseen.
Verkostotapaamiset olivat hyödyllisiä sekä osallistujille että hankkeelle. Osallistujat saivat uusia näkökulmia ja ideoita oman järjestönsä tekoälyn käytön kehittämiseen: tapaamiset tarjosivat osallistujille oivalluksia ja mahdollisuuden oppia toisiltaan. Samalla SaavutaÄly-hanke sai arvokasta laadullista tietoa osallistujien osaamisesta ja asenteista sekä heidän järjestöjensä tekoälyyn liittyvistä tarpeista. Hankkeen tulee erityisesti panostaa konkreettisten esimerkkien jakamiseen ja vastuullisen tekoälyn periaatteiden kehittämiseen yhdessä järjestöjen kanssa.
Moniaineistoisen analyysin perusteella pystyy tulkitsemaan, että järjestöt suhtautuvat tekoälyyn sekä innostuneesti että kriittisesti tunnistaen sen potentiaalin mutta myös monet haasteet ja osaamistarpeet. Järjestöt ovat tekoälyn käytössä melko alkuvaiheessa, mutta motivaatio oppimiseen on korkea. Järjestöjen edustajilla ei useinkaan ole vielä selkeää käsitystä siitä, miten tekoälyä voisi käytännössä hyödyntää omassa toiminnassaan, vaikka kiinnostusta asiaan olisikin.
Tekoälyn luomina innostavina mahdollisuuksina nähdään esimerkiksi järjestön toiminnan tehostaminen, uusien toimintamuotojen kehittäminen ja viestinnän parantaminen. Tekoäly nähdään työkaluna, joka vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä merkitykselliseen ihmisten kohtaamiseen. Samalla sen uskotaan edistävän työhyvinvointia.
Suurimmat esteet tekoälyn käytännön soveltamisen suhteen liittyvät työajan riittämättömyyteen, henkilöstön riittämättömään digiosaamiseen sekä suunnitelmallisuuden puutteeseen. Lisäksi järjestöt ovat huolissaan tietoturvasta ja tekoälyn eettisistä ulottuvuuksista. Uhkakuvissa tekoälyn koetaan heikentävän omaa ajattelua ja luovuutta. Sen pelätään vähentävän inhimillisyyttä ja aitoa kohtaamista sekä johtavan työtehtävien vähenemiseen tai kokonaan katoamiseen.
Tekoäly nähdään ensisijaisesti työkaluna, joka voi tukea järjestöjä vastaamaan toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin. Järjestöjen visioima tekoälyn käyttöönoton tiekartta osoittaa systemaattisen lähestymistavan, jossa edetään harkitusti pohjatyöstä kokeilujen kautta kohti integroitunutta käyttöä.
Järjestöt suhtautuvat tekoälyyn kokonaisuutena kriittisen pohdiskelevasti. Ne eivät omaksu tekoälyä kritiikittömästi, vaan punnitsevat sen todellista lisäarvoa oman toimintansa kannalta. Järjestöt tarvitsevat erityisesti konkreettisia esimerkkejä ja malleja tekoälyn hyödyntämisestä muun muassa työn tehostamisessa ja saavutettavuuden edistämisessä. Lisäksi tietoturvariskien hallintaan liittyvä osaaminen on keskeistä, jotta tekoälyn käyttöönotto voidaan toteuttaa turvallisesti ja eettisesti. Osaamistarpeet ovat laajat ja ulottuvat perusosaamisesta strategiseen johtamiseen.
Verkostotapaamiset olivat hyödyllisiä sekä osallistujille että hankkeelle. Osallistujat saivat uusia näkökulmia ja ideoita oman järjestönsä tekoälyn käytön kehittämiseen: tapaamiset tarjosivat osallistujille oivalluksia ja mahdollisuuden oppia toisiltaan. Samalla SaavutaÄly-hanke sai arvokasta laadullista tietoa osallistujien osaamisesta ja asenteista sekä heidän järjestöjensä tekoälyyn liittyvistä tarpeista. Hankkeen tulee erityisesti panostaa konkreettisten esimerkkien jakamiseen ja vastuullisen tekoälyn periaatteiden kehittämiseen yhdessä järjestöjen kanssa.