Nuorten tekemien väkivaltarikosten ja väkivaltavideoiden välinen yhteys : väkivaltavideoiden kuvaamisen ja jakamisen motiivit sekä niiden vaikutukset nuoriin ja poliisityöhön

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan nuorten kuvaamia ja jakamia väkivaltavideoita sosiaalisessa mediassa sekä niiden mahdollista yhteyttä nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin. Tavoitteena oli hahmottaa, mitkä tekijät voivat motivoida nuoria tuottamaan ja katsomaan väkivaltaista sisältöä, millaisia vaikutuksia toistuvalla näkemisellä mahdollisesti on, ja miten ilmiö näkyy poliisin työssä. Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina. Aineistona käytettiin vuosina 2019–2024 julkaistuja tutkimuksia, raportteja ja kotimaisia uutislähteitä. Teoreettisena viitekehyksenä toimi Albert Banduran sosiokognitiivinen teoria, jota käytettiin sekä dokumenttiaineiston jaottelussa että aineiston tulkinnassa.

Tulokset viittaavat siihen, että nuorten väkivaltavideoiden taustalla korostuvat näkyvyyden tavoittelu, ryhmäpaine ja sosiaalisen hyväksynnän hakeminen. Toistuva altistuminen voi liittyä siihen, että väkivalta alkaa tuntua tavallisemmalta ja julkaisukynnys madaltuu. Sosiaaliskognitiivisen teorian mukaan vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat yksilön ominaisuudet, usko omiin kykyihin eli minäpystyvyys sekä sosiaalinen ympäristö. Tutkimustulosten mukaan tästä syystä kaikki nuoret eivät reagoi samalla tavalla. Suojaavia tekijöitä voidaan pyrkiä vahvistamaan tukemalla nuorten itsetuntoa, tarjoamalla turvallisia yhteisöjä ja kehittämällä kriittistä medialukutaitoa.

Aineiston perusteella nuorten tekemien väkivaltarikosten määrän on raportoitu kasvaneen ja samanaikaisesti sosiaalisen median käytön on raportoitu lisääntyneen. Suoraa syy–seuraussuhdetta väkivaltavideoiden ja nuorten väkivaltarikosten välillä ei voida osoittaa, mutta sosiaalisen median kulttuuri voi joissakin tilanteissa kytkeytyä väkivallan arkipäiväistymiseen. Poliisin työssä ilmiön on kuvattu näkyvän sekä ennalta estävän toiminnan että tutkinnan kuormituksessa. Ehkäisy näyttäisi edellyttävän nuorten mediakasvatuksen vahvistamista, koulujen ja nuorisotyön käytännön toimia sekä huoltajien tietoisuuden lisäämistä sosiaalisen median sisällöistä ja toimintatavoista. Jatkotutkimusehdotuksiksi opinnäytetyön pohjalta nousivat muun muassa nuorten haastattelut sekä tuoreiden lainmuutosten vaikutusten tarkastelu.