Lapset puheeksi ® -menetelmä: koulutuksesta käytäntöön alaotsikko: Tutkimus Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen ammattilaisten kokemuksista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen alueella, miten Lapset puheeksi ® -menetelmäkoulutuksen tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea, miten ammattilaisia voidaan auttaa menetelmän käyttöönotossa koulutuksen jälkeen sekä miten heidän osaamistaan ja kehittymistään menetelmän käytössä voitaisiin vahvistaa ja ylläpitää. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa konkreettista palautetta Lapset puheeksi ® -menetelmäkouluttajille Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen alueella, jotta palautteen avulla voitaisiin kehittää menetelmäkoulutusta kävijäystävällisemmäksi. Opinnäytetyön aiheen pohjalla oli Lapset puheeksi ® -menetelmän käytön lisääminen Etelä-Savon hyvinvointialueella. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa menetelmän käyttöä on ollut tarkoitus lisätä niin, että keskusteluun osallistumisen mahdollisuutta voitaisiin tarjota kaikissa alueen ympärivuorokautisia palveluja tuottavassa lasten ja nuorten yksikössä.

Opinnäytetyötä työstettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, jotta kysymysten avaamisen avulla pystyttäisiin korostamaan haastateltavan roolia. Haastatteluiden pohjana toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Laadullinen sisällönanalyysi aineistolle tehtiin käsin koodaamalla. Aineiston luokittelu ala-, ylä- ja pääluokkiin ovat osa sen analyysiä.

Aineiston käsittelyn pohjalta havaittiin kolme pääluokkaa, joiden sisältö toistui haastateltavien vastauksissa. Pääluokat olivat Lapset puheeksi ® -menetelmäkoulutuksen tavoitteet, Lapset puheeksi ® -menetelmän käyttö ja tuen tarve työssä sekä asiakasryhmän ja perheiden huomioiminen.

Analyysin perusteella pystyttiin kokoamaan konkreettista palautetta, jossa avainasemassa oli erityisesti käytännön harjoittelun vaikutus oppimiseen, osaamisen ylläpidon ja tuen tarve sekä asiakasryhmän ja perheiden huomioiminen menetelmää hyödynnettäessä. Lopulliset suositukset painottuvat sensitiivisyyden ja kohtaamisen taitojen tukemiseen, työympäristön negatiivisten vaikutteiden ennaltaehkäisyyn sekä toimiviksi koettujen oppimistyylien ja matalan kynnyksen tuen panostukseen.