Ikääntyneiden lähisuhdeväkivallan tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja lisäkoulutuksentarve: verkkokysely kotihoidon henkilöstölle.
Salonen, Mira; Raudasmaa, Tiina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326354
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Helsingin kotihoidon henkilökunnan tietämystä ikääntyneiden lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta. Lisäksi tarkasteltiin heidän kykyään tunnistaa ilmiötä sekä sitä, kokevatko he aiheen puheeksi ottamisen vaikeaksi. Kyselyllä kartoitettiin myös heidän mahdollisia lisäkoulutustarpeitaan.
Tutkimuksen kysely toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä, ja aineisto analysoitiin teemoitteluun perustuvalla sisällönanalyysillä. Tuloksista nousi esiin teemoja, kuten lähisuhdeväkivallan ja kaltoinkohtelun merkit, puheeksi ottamisen vaikeus, lainsäädännön tunteminen sekä lisäkoulutuksen tarve.
Tulokset osoittivat, että moni kotihoidossa työskentelevä tunnistaa lähisuhdeväkivallan eri muotoja. Sen sijaan tietämys lainsäädännöstä koettiin puutteelliseksi ja Ilmiön puheeksi ottaminen ja merkkien tunnistaminen koettiin osin haasteellisiksi. Aiheesta toivottiin lisää koulutusta sekä konkreettisia ohjeita tilanteisiin, joissa havaitaan tai epäillään kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti verkkokurssin tai videon muodossa. Tutkimusaineisto kerättiin vain osasta Helsingin kotihoidon yksiköitä, joten sen tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko kaupungin kotihoitoa. Ne ovat kuitenkin suuntaa antavia kotihoidon henkilöstön koulutuksen kehittämiselle tämän aiheen parissa.
Asiasanat: ikääntyneet, kaltoinkohtelu, kysely, lainsäädäntö, lisäkoulutusmateriaali, lähisuhdeväkivalta, puheeksi ottaminen, tunnistaminen
Tutkimuksen kysely toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä, ja aineisto analysoitiin teemoitteluun perustuvalla sisällönanalyysillä. Tuloksista nousi esiin teemoja, kuten lähisuhdeväkivallan ja kaltoinkohtelun merkit, puheeksi ottamisen vaikeus, lainsäädännön tunteminen sekä lisäkoulutuksen tarve.
Tulokset osoittivat, että moni kotihoidossa työskentelevä tunnistaa lähisuhdeväkivallan eri muotoja. Sen sijaan tietämys lainsäädännöstä koettiin puutteelliseksi ja Ilmiön puheeksi ottaminen ja merkkien tunnistaminen koettiin osin haasteellisiksi. Aiheesta toivottiin lisää koulutusta sekä konkreettisia ohjeita tilanteisiin, joissa havaitaan tai epäillään kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti verkkokurssin tai videon muodossa. Tutkimusaineisto kerättiin vain osasta Helsingin kotihoidon yksiköitä, joten sen tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko kaupungin kotihoitoa. Ne ovat kuitenkin suuntaa antavia kotihoidon henkilöstön koulutuksen kehittämiselle tämän aiheen parissa.
Asiasanat: ikääntyneet, kaltoinkohtelu, kysely, lainsäädäntö, lisäkoulutusmateriaali, lähisuhdeväkivalta, puheeksi ottaminen, tunnistaminen