Kehitysvammaisen asiakkaan osallisuus kirjaamiseen: henkilöstön näkökulma

Abstract

Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää osallisuutta omiin asiakasasiakirjoihinsa. Käytännössä kehitysvammaiset henkilöt jäävät usein sivuun omien asioidensa dokumentoinnista, vaikka heillä olisi valmiudet olla mukana prosessissa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aikuisen kehitysvammaisen asiakkaan osallisuuden toteutumista omiin henkilökohtaisiin päivittäiskirjauksiinsa sekä suunnitelman ja yhteenvedon laatimiseen henkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa osallisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä tuottaa niiden pohjalta konkreettisia kehittämisehdotuksia. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena yhdistäen strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä elo–syyskuussa 2025 Rinnekodit Oy:n kolmen kehitysvammaisten aikuisten asumisyksikön henkilöstöltä. Kyselyyn vastasi 22 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Tutkimustulokset osoittivat, että kehitysvammaisten asiakkaiden osallisuus kirjaamiseen oli vähäistä. Merkittävimmäksi esteeksi nousi henkilöstön riittämätön suomen kielen taito, joka vaikeutti kommunikointia asiakkaiden kanssa. Muita keskeisiä esteitä olivat vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien vähäinen käyttö, ajan puute, päivittäiskirjausten tekeminen puhelimella sekä kirjaamiskäytäntöjen mekaanisuus. Osallisuutta edistävinä tekijöinä korostuivat toimivat kommunikaatiomenetelmät, myönteiset asenteet, riittävät henkilöstöresurssit sekä henkilöstön osaaminen.

Kehittämisehdotuksiksi tunnistettiin vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien laajempi käyttöönotto, henkilöstön kielitaidon ja kommunikaatio-osaamisen kehittäminen, teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä säännöllisten kirjaushetkien vakiinnuttaminen asiakkaan kanssa. Organisaation johdon tuki ja selkeiden käytäntöjen luominen nähtiin keskeisinä osallisuuden edistämisessä.

Tutkimus tuotti tietoa osallisuuden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Jatkotutkimuksissa tulisi kuulla kehitysvammaisten henkilöiden omia kokemuksia sekä tutkia osallisuuden vaikutuksia elämänlaatuun ja palvelutyytyväisyyteen.

The realisation of self-determination rights for people with intellectual disabilities requires participation in their own client documentation. In practice, people with intellectual disabilities are often excluded from the documentation of their own affairs, even when they have the capability to be involved in the process.

The purpose of this thesis was to investigate the participation of adult clients with intellectual disabilities in their personal daily documentation and in the preparation of care plans and summaries from the staff perspective. The aim was to identify factors that promote and hinder participation and to produce concrete development proposals based on these findings. The study was conducted as a mixed-methods survey combining structured and open-ended questions. The data were collected through an online survey in August–September 2025 from staff in three residential units for adults with intellectual disabilities at Rinnekodit Ltd, Finland. The survey was answered by 22 social and health care professionals.

The results showed that the participation of clients with intellectual disabilities in documentation was minimal. The most significant barrier was insufficient Finnish language skills of the staff, which hindered communication with clients. Other key barriers included limited use of alternative communication methods, lack of time, making daily entries on mobile phones, and mechanical documentation practices. Factors promoting participation included functional communication methods, positive attitudes, adequate staffing resources, and staff competence.

Development recommendations identified included broader implementation of alternative communication methods, developing staff language skills and communication competence, utilising technological solutions, and establishing regular documentation sessions with clients. Management support and creating clear practices were seen as central to promoting participation.

The study produced information about the current state of participation and development needs. Future research should include the experiences of people with intellectual disabilities themselves and examine the effects of participation on quality of life and service satisfaction.