Tutkimus työntekijöiden työhyvinvoinnista lastensuojelun sijaishuollossa
Merelä, Ella; Koskela, Milla (2025)
Merelä, Ella
Koskela, Milla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226880
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnistaan sekä kerätä tietoa edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työyhteisöjen kehittämisessä, esihenkilötyössä ja työnohjauksessa. Tutkimus toteutettiin kahdeksassa Uudellamaalla sijaitsevassa yksityisessä sijaishuollon yksikössä, joissa tarjotaan ympärivuorokautista hoitoa huostaanotetuille 9–17- vuotiaille lapsille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Vastaajiksi saatiin neljä sosionomia. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla ja monivalintakysymysten kohdalla käytettiin kuvailevaa analyysia.
Tulosten perusteella työntekijät kokivat työnsä merkitykselliseksi ja arvioivat saavansa riittävästi tukea esihenkilöltä ja työyhteisöltä. Työilmapiiri koettiin myönteiseksi ja työssä jaksaminen nähtiin pääosin hyvällä tasolla.
Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi nousivat hyvä ilmapiiri, sopivat työajat sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Samalla tuloksissa ilmeni myös työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten psyykkinen kuormittuneisuus, raskaat asiakastilanteet, puutteellinen kommunikointi ja rajalliset palautumismahdollisuudet. Kehittämistoiveena nousi esiin tarve avoimemmalle ja suoremmalle viestinnälle työyhteisössä. Johtopäätöksissä todettiin, että vaikka työhyvinvointia vahvistavat tekijät olivat vastaajien kokemusten mukaan merkittäviä, kuormittavat tekijät muodostivat riskin työssä jaksamiselle. Työhyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä ratkaisuja, kuten palautumisen mahdollistaminen ja työyhteisön sisäisen viestinnän kehittämistä. Tuloksia voidaan hyödyntää lastensuojelun sijaishuollon työolosuhteiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä.
Tulosten perusteella työntekijät kokivat työnsä merkitykselliseksi ja arvioivat saavansa riittävästi tukea esihenkilöltä ja työyhteisöltä. Työilmapiiri koettiin myönteiseksi ja työssä jaksaminen nähtiin pääosin hyvällä tasolla.
Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi nousivat hyvä ilmapiiri, sopivat työajat sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Samalla tuloksissa ilmeni myös työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten psyykkinen kuormittuneisuus, raskaat asiakastilanteet, puutteellinen kommunikointi ja rajalliset palautumismahdollisuudet. Kehittämistoiveena nousi esiin tarve avoimemmalle ja suoremmalle viestinnälle työyhteisössä. Johtopäätöksissä todettiin, että vaikka työhyvinvointia vahvistavat tekijät olivat vastaajien kokemusten mukaan merkittäviä, kuormittavat tekijät muodostivat riskin työssä jaksamiselle. Työhyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä ratkaisuja, kuten palautumisen mahdollistaminen ja työyhteisön sisäisen viestinnän kehittämistä. Tuloksia voidaan hyödyntää lastensuojelun sijaishuollon työolosuhteiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä.
