Kehollisesti kehkeytyvää ja kestävää : keho- ja luontolähtöinen kokemuksellinen oppiminen ekososiaalisen osaamisen edistäjänä sosiaali- ja terveysalalla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kehittää keho- ja luontolähtöistä kokemuksellista oppimista hyödyntävää pedagogista lähestymistapaa sosiaali- ja terveysalan opetuksessa ekososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin 1) millainen merkitys keho- ja luontolähtöisellä lähestymistavalla on osana oppimisprosessia, 2) millaista oppimista se mahdollistaa ja 3) miten sitä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Tutkimusaineistona olivat keho- ja luontolähtöisiä menetelmiä sisältäneisiin oppimistuokioihin osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden kirjoittamat oppimisreflektiot. Aineistolähtöisen temaattisen analyysin ja tyypittelyn avulla voitiin löytää 1) kolme oppimisprosessin kannalta merkityksellistä keho- ja luontolähtöisen kokemuksellisen oppimisen ulottuvuutta, 2) kolme ekososiaalisen osaamisen näkökulmasta tärkeää keho- ja luontolähtöisen oppimisen tasoa sekä 3) pedagogisesta näkökulmasta merkitykselliset kehollisen kokemuksellisen oppimisen oppijatyypit ja 4) pedagogiset periaatteet.

Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että keho- ja luontolähtöinen lähestymistapa tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia edistää ekososiaalista osaamista sosiaali- ja terveysalojen koulutuksessa. Tulokset osoittavat keho- ja luontolähtöisen oppimisen vahvistavan myötätuntoa itseä ja muita kohtaan sekä olevan läsnäolevaa, aistivoimaista sekä monitahoisesti kehkeytyvää ja kestävää. Tulokset tuovat esille sekä keho- ja luontolähtöisen oppimisen yksilöllisyyttä ja haavoittuvuutta että sen mahdollisuuksia tunnistaa yhteyksiä itseen, toisiin ja ympäröivään maailmaan. Lisäksi tutkimuksen tuloksina esiteltyjen oppimisen tasojen avulla on mahdollista hahmottaa keho- ja luontolähtöisen oppimisen prosessia, jossa ekososiaalisen ymmärryksen tasolle yltävän ymmärryksen pohjana ovat keholliset huomiot ja havainnot ja oivallukset. Tulokset osoittavat lisäksi, että keho- ja luontolähtöinen lähestymistapa edellyttää turvallisen, läsnäolevan kokemisen tilan mahdollistamista sekä yksilölliseen että yhteisölliseen reflektioon kannustavaa ohjausta. Oppimisen ulottuvuuksista, tasoista, oppijatyypeistä sekä pedagogisista periaatteista muotoiltiin opinnäytetyön tuotokseksi keho- ja luontolähtöisen kokemuksellisen ekososiaalisen oppimisen pedagoginen malli. Mallia sekä muita opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan koulutustarjonnan suunnittelussa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

The aim of this thesis was to examine and develop a pedagogical approach utilising body- and nature-based experiential learning in the teaching of social and health care from the perspective of ecosocial well-being. This qualitative study explored: 1) the significance of a body- and nature-based approach as part of the learning process, 2) what kind of learning it enables, and 3) how it can be applied in social and health care education. The research data comprised learning reflections written by Bachelor of Social Services students who participated in learning sessions that incorporated body- and nature-based methods. Through data-driven thematic analysis and typification, it was possible to identify 1) three dimensions of body- and nature-based experiential learning that are significant for the learning process, 2) three levels of body- and nature-based learning that are important from the perspective of ecosocial competence, 3) learner types relevant to embodied experiential learning from a pedagogical standpoint, and 4) pedagogical principles of body- and nature-based learning.

The conclusions of the thesis indicate that a body- and nature-based approach offers diverse opportunities to promote ecosocial competence in social and health care education. The results show that body- and nature-based learning strengthens compassion towards oneself and others, and is characterised by presence, sensory richness, and a multifaceted, sustained development process. The findings highlight both the individuality and vulnerability of body- and nature-based learning, as well as its potential to foster connections with oneself, others, and the surrounding world. Additionally, the levels of learning identified in the results help to perceive the process of body- and nature-based learning, where bodily observations, perceptions, and insights form the foundation for understanding that reaches the level of ecosocial comprehension. The results also demonstrate that a body- and nature-based approach requires the facilitation of a safe and present environment for experience, as well as guidance that encourages both individual and collective reflection. Based on the dimensions, levels, learner types, and pedagogical principles of learning, a pedagogical model for body- and nature-based experiential ecosocial learning was formulated as an output of the thesis. This model, alongside other results of the thesis, can be widely utilised in planning educational provision and in research and development activities within the field of social and health care.