Kyselytutkimus varhaisesta tuesta Nappulanurmen päiväkodin huoltajille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sähköisen kyselyn kautta huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksesta saadusta tuesta sekä tukimuodoista, jotka helpottaisivat heidän arkeaan. Tavoitteena oli saada Nappulanurmen päiväkodin huoltajilta tietoa, miten varhaiskasvatuksessa voitaisiin tukea perheitä aiempaa tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tuloksista saadaan tietoa, minkäikäisten lasten kohdalla huoltajat kokevat tarvitsevansa enemmän tukea ja millaisia toiveita heillä oli kasvatusyhteistyöstä. Tutkimustieto kehittää varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa ryhmä- ja yksikkötasolla.

Opinnäytetyössä käytettiin monimenetelmätutkimusta, joka sisälsi määrällistä sekä laadullista menetelmää. Sähköinen kysely lähetettiin Nappulanurmen päiväkodin huoltajille, jotka vastasivat kyselyyn anonyymisti. Kyselystä nousseita teemoja olivat luottamus ja dialogisuus, tunteiden käsittely, kiusaamisen ehkäisy sekä siirtymien merkitys varhaiskasvatuksen arjessa. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevalla tilastonanalyysillä ja laadullinen aineisto aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

Huoltajille tehdyn kyselyn tutkimustuloksista kävi ilmi, että huoltajat kaipaavat tukea lasten tunteiden käsittelyyn sekä kaveritaitoihin ja ryhmän tai yksikön vaihtumiseen liittyviin asioihin. Huoltajat pitivät tulosten perusteella tärkeänä varhaiskasvatuksen kanssa tehtyä yhteistyötä, joka muodostuu erityisesti luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta. Suurin osa huoltajista tarvitsee tukea 0–2-vuotiaan lapsen varhaiskasvatuksen aloitukseen. Saatujen tulosten perusteella huoltajat olivat pääosin tyytyväisiä varhaiskasvatukselta saatuun varhaiseen tukeen. Saadut tulokset myös osoittivat yhteistyötaholle, että palveluihin ohjauksen tarpeellisuutta tulee pohtia ja sosionomien kanssa tätä on vietävä eteenpäin ja näkyväksi huoltajille. Vastausten perusteella voitiin myös päätellä, että asioista pitää tiedottaa avoimemmin sekä toimintaa lähteä avaamaan ja perustelemaan pedagogisesti. Toiminnan läpinäkyvyys osoittautui tärkeäksi teemaksi yhteystyötaholle.

The purpose of the thesis was to study guardians' experiences of the support received from early childhood education and the forms of support that would make their everyday life easier. The data for the study was collected through an electronic survey. The aim was to obtain information from the guardians of the Nappulanurmi daycare centre on how families could be supported more appropriately and efficiently in early childhood education. The results provide information on what age group of children the guardians feel like they need the most support with, as well as the guardians' wishes for educational cooperation. The research data is used to develop the job description of a Bachelor of Social Services in Early Childhood Education at the group and unit level.

The thesis used a multi-method study that included quantitative and qualitative methods. The electronic survey was sent to the guardians of the children at Nappulanurmi daycare centre, who responded to the survey anonymously. The themes that emerged from the survey were trust and dialogue, processing emotions, preventing bullying, and the importance of transitions in the everyday life of early childhood education. The quantitative data was analysed with descriptive statistical analysis and the qualitative data with data-driven content analysis.

The results of the survey conducted among guardians showed that guardians need support in processing children's emotions as well as in matters related to friendship skills and changing groups or units. Based on the results, the guardians considered cooperation with early childhood education and care, which consists of confidential interaction in particular, to be important. Most guardians need support for starting early childhood education and care for a child aged 0–2 years. Based on the results obtained, the guardians were mainly satisfied with the early support received from early childhood education. The results also showed the partner that the need for referral to services should be considered and this should be taken forward and made visible to guardians with the help of social workers. Based on the responses, it could also be concluded that matters should be communicated more openly and the activities should be explained and justified pedagogically. The transparency of operations turned out to be an important theme for the partner.