Mittareita rikostaustaisten osallisuuden arviointiin

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kehitettiin rikostaustaisten osallisuuden kokemusta kuvaavia mittareita Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) kohtaamispaikkatoimintaan. Teema on ajankohtainen, koska sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituskriisi edellyttää entistä vahvempaa näyttöä toiminnan tarpeesta ja vaikuttavuudesta. Osallisuuden vahvistaminen on myös inhimillisestä näkökulmasta merkittävää, koska se tukee rikollisuudesta irtautumista, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallisuutta yhteiskunnallisella tasolla.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä hyödynnettiin kohtaamispaikka Rediksen ja Raittilan työntekijöiden teemahaastatteluja (n=4), minkä lisäksi toteutettiin laadullinen sisällönanalyysi Rediksen ja Raittilan käytössä olevalle asiakaspalautekyselylle sekä alku- ja loppukartoitukselle.

Tulosten perusteella alkuperäiset mittarit tavoittivat useita osallisuuden ja rikollisuudesta irtautumisen kannalta olennaisia osa-alueita, mutta esimerkiksi yhteisöön kuulumisen kokemusta ei huomioitu riittävällä tavalla. Kehittämistyön tuloksena asiakaspalautekyselyä sekä alku- ja loppukartoituslomaketta päivitettiin, osallisuusindikaattoria pilotoitiin toimintaan ja laadittiin uusi yhteistyökumppaneille suunnattu kyselylomake. Näiden avulla RETSin kohtaamispaikkatoimintojen vaikutusta rikostaustaisten osallisuuden kokemuksiin voidaan jatkossa arvioida entistä luotettavammin ja monipuolisemmin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallisuutta käsittelevien mittareiden kehittäminen tukee sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaamista että toiminnan rahoituksen turvaamista. RETSin käyttöön kehitetyt ja päivitetyt mittarit tarjoavat työkaluja toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden osoittamiseen.

The purpose of this thesis was to develop tools for measuring experiences of social inclusion among people with a criminal background in the community meeting places of Life without crime (RETS). The thesis was motivated by the current funding crisis in Finnish social and health care organizations, which increasingly requires evidence of the need and effectiveness of activities. Strengthening social inclusion is also important from a human perspective as it supports desistance from crime, overall well-being and societal security.

The thesis was conducted as development research. Data were collected through thematic interviews with staff members (n=4) and qualitative content analysis of existing client feedback survey and entry/exit assessment form used in community meeting places Redis and Raittila.

The results show that existing measuring tools already capture many essential aspects of inclusion and desistance but do not sufficiently address for example the experience of belonging to a meaningful community. Based on these findings, the client feedback survey and the entry/exit assessment forms were revised, the Experiences of Social Inclusion Scale (ESIS) was piloted and the new survey for cooperation partners was developed. Together these instruments provide more reliable and versatile means of evaluating the impact of the RETS community meeting places.

In conclusion, developing social inclusion -related measurement tools support both client needs and the securing of future funding. The updated and newly introduced measuring tools offer RETS practical means to develop the community meeting places and demonstrate the effectiveness of their activities.