RAI-vastaavien näkemyksiä omasta ja oman yksikkönsä RAI-osaamisesta

Abstract

RAI-arviointiväline (Resident Assesment Instrument) on kansainvälinen ja luotettavaksi todettu toimintakyvyn arviointiväline. Kokonaisvaltaisella asiakasta osallistavalla palvelutarpeen arvioinnilla mahdollistetaan iäkkään henkilön oikea-aikaiset, laadukkaat ja tarpeita vastaavat palvelut. Arvioinnista saatuja tietoja käytetään asiakkaan hoidon, palvelun ja kuntoutuksen suunnitteluun sekä johtamisen ja kehittämisen tukena. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella RAI-vastaavat toimivat yhteistyössä esihenkilön kanssa oman yksikkönsä RAI-toiminnan ja osaamisen edistäjänä. Arviointivälineiden käyttö edellyttää osaamista ja yhdenmukaista toimintatapaa, mikä lisää arvioinnin luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä niin asiakastasolla kuin johtamisessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa RAI-vastaavien omaa kokemusta RAI- osaamisestaan sekä näkemystä oman yksikkönsä vahvuuksista ja tuen tarpeista RAI-arviointitoiminnassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa RAI-osaamisen nykytilanteesta, tunnistaa RAI-vastaavien ja yksiköiden osaamisen vahvuuksia sekä tuen tarpeita eri osa-alueilla. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa kohderyhmänä oli asiakas- ja palveluohjauksen sekä kuntouttavan arviointitoiminnan RAI-vastaavina toimivat ammattilaiset. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol kysely- ja raportointiohjelmalla. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet vastaukset aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Vastausprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi 25 prosenttiin. Tällä on vaikutusta tutkimuksen luotettavuuteen ja tulosten yleistettävyyteen, minkä vuoksi tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. RAI-vastaavat olivat motivoituneita arviointien tekemiseen ja rooli koettiin mielekkääksi. Eniten kehittämisen tarpeita oli arviointitiedon hyödyntämisessä sekä RAI-toiminnan seuraamisessa raporttien avulla. Yksiköissä motivaatio arviointien tekemiseen hajautti vastaukset ja tuen tarve näkyi mittaritulosten tulkinnassa. RAI-osaamisen kehittämisen edellytyksenä on suunnitelmallisen ja jatkuvan tuen ja koulutuksen järjestäminen, joka perustuu tunnistettuihin tarpeisiin.

Asiasanat: ikääntyneet, toimintakyky, palvelutarpeet, arviointi, RAI-järjestelmä, RAI-vastaava, osaamiskartoitus, kyselytutkimus

The Resident Assessment Instrument (RAI) is an international and reliable tool for assessing functional capacity. It is a comprehensive assessment of service needs that also involves the client enables timely, high-quality services that are tailored to meet the needs of the older person. The data obtained from the assessment are used to create the client care, service and rehabilitation plan, as well as to support management and development. In the Wellbeing Services County of Southwest Finland, the RAI supervisors work together with the supervisor to contribute to their own units’ RAI activities and competence The use of the assessment instrument requires expertise and a uniform approach, which increases the reliability and usability of the assessment, both at the client level and in management.

The purpose of this thesis was to map the RAI supervisors’ views of their personal RAI competence and how they perceive their unit’s strengths and support needs as regards RAI assessment activities. The aim of the thesis was to gain information about the current state of RAI competence, to identify the strengths of the RAI supervisors’ and units’ expertise, and to recognise their needs for support in various areas The thesis was carried out as a quantitative survey, with the target group being professionals working as RAI supervisors in case management and counselling, and in rehabilitative assessment activities. The data was collected using Webropol, an electronic survey and reporting platform. The quantitative data were analysed using statistical methods and the open-ended responses using data-driven content analysis.

The response rate was lower than expected at 25%. This has implications for the reliability of the study and the general applicability of the results, which is why the results can only be considered indicative. The RAI supervisors were motivated to carry out the assessments, and they perceived their role as meaningful. The main areas for improvement were the use of assessment data and the monitoring of RAI activities through reports. As to the units, the motivation to conduct assessments scattered the responses and the need for support was evident in the interpretation of the indicator results. The development of RAI competence requires systematic and continuous support and training based on identified needs.

Keywords: elderly, functional capacity, service needs, assessment, RAI system, RAI supervisor, competence survey, questionnaire survey