Hartauselämä seurakuntien nuorisotyössä
Goldhorn, Saara (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028751
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa seurakuntien nuorisotyössä vietettävän hartauselämän taustoja ja sisältöjä, niiden syitä sekä nuorten kokemuksia hartauselämästä. Tarkoitus oli tutkia sitä, millaista hartauselämä on, miksi se on sellaista sekä sitä, mikä hartauselämässä toimii ja mitä pitäisi kehittää. Tavoite oli tuottaa tietoa nuorten kanssa työskentelevien tueksi, kun he tukevat nuoria heidän hengellisessä kasvussaan.
Aineisto kerättiin haastattelemalla seurakunnissa nuorten kanssa työskenteleviä työntekijöitä (nuorisopastori, nuorisotyönohjaajat) sekä seurakuntien toimintaan osallistuvia nuoria ja nuoria aikuisia. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka toteutettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Lasten ja nuorten keskus ry.
Nuorille annettavassa hartausopetuksessa käsitellään hartauden keskeiset sisällöt ja harjoitellaan hartauden pitämistä. Erilaisissa tilanteissa vietetään erilaisia hartauksia, mutta niiden sisältämät elementit ovat samoja: musiikkia, Raamattua, hartauspuhe ja rukousta. Seurakunnissa on erilaisia kaavoja, joiden avulla näistä elementeistä rakennetaan hartaus. Hyvä hartaus herättää ja käsittelee tunteita ja ajatuksia sekä rauhoittaa. Huonosti valmisteltu hartauspuhe on merkittävin hartautta heikentävä tekijä. Nuorille hartauselämässä on tärkeää ottaa hetki itselle samalla, kun ihmiset kokoontuvat yhteen, hartauselämän mahdollisuudet tunteiden ja ajatusten käsittelyyn sekä musiikki. Hartauksiin osallistuminen on nuorista miellyttävämpää kuin niiden pitäminen.
Hartauselämällä ei ole selkeitä yleisiä periaatteita, mikä aiheuttaa sekä etuja että haittoja. Nuorten kanssa ei puhuta siitä, miksi hartauselämää vietetään ja miksi se on sellaista kuin on. Nuoret kaipaavat lisää nuoria puhumaan nuorten hengellisyydestä. Seurakuntien työntekijät ovat huolissaan siitä, antaako kirkon nuorisotyönohjaajien nykyinen koulutus riittävät valmiudet hartauden pitämiseen. This thesis aims to explore the backgrounds and contents of devotional services in parochial youth work as well as youth’s experiences thereof. The study’s purpose is to investigate what youths’ devotionals are like and why, what works and what should be developed further. The aim was to produce information to support those working with youths as they support youths in their spiritual growth.
The data was collected by interviewing those working with youths in parishes (youth pastor, youth workers) as well as youths and young adults participating in parish activities. The interviews were semi-structured thematic interviews, both individual and group interviews. Qualitative content analysis was used as the data analysis method. The thesis was realized in co-operation with the Finnish Association for Children and Youth.
Youths are taught the key contents of devotionals and practice holding one. Different situations have different devotionals, but they are all built from the same elements: music, the Bible, a devotional talk, and prayer. Congregations have different formulas for building a devotional from these elements. A good devotional helps awaken and process thoughts and emotions, and calms. A poorly prepared devotional talk is the most significant factor that can weaken a devotional service. For youths, the ability to take a moment for oneself while gathering together, the opportunity to process emotions and thought, and music are the most important aspects of devotional services. Participating in a devotional is more enjoyable than holding one.
Devotional life does not have clear general principles, which has both advantages and disadvantages. Why devotional services are held and why they are the way they are is not discussed with youths. Youths wish for more youths to talk about youth spirituality. Parish workers are concerned about whether the current training of church youth workers provides them with sufficient skills to lead devotional services.
Aineisto kerättiin haastattelemalla seurakunnissa nuorten kanssa työskenteleviä työntekijöitä (nuorisopastori, nuorisotyönohjaajat) sekä seurakuntien toimintaan osallistuvia nuoria ja nuoria aikuisia. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka toteutettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluina. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Lasten ja nuorten keskus ry.
Nuorille annettavassa hartausopetuksessa käsitellään hartauden keskeiset sisällöt ja harjoitellaan hartauden pitämistä. Erilaisissa tilanteissa vietetään erilaisia hartauksia, mutta niiden sisältämät elementit ovat samoja: musiikkia, Raamattua, hartauspuhe ja rukousta. Seurakunnissa on erilaisia kaavoja, joiden avulla näistä elementeistä rakennetaan hartaus. Hyvä hartaus herättää ja käsittelee tunteita ja ajatuksia sekä rauhoittaa. Huonosti valmisteltu hartauspuhe on merkittävin hartautta heikentävä tekijä. Nuorille hartauselämässä on tärkeää ottaa hetki itselle samalla, kun ihmiset kokoontuvat yhteen, hartauselämän mahdollisuudet tunteiden ja ajatusten käsittelyyn sekä musiikki. Hartauksiin osallistuminen on nuorista miellyttävämpää kuin niiden pitäminen.
Hartauselämällä ei ole selkeitä yleisiä periaatteita, mikä aiheuttaa sekä etuja että haittoja. Nuorten kanssa ei puhuta siitä, miksi hartauselämää vietetään ja miksi se on sellaista kuin on. Nuoret kaipaavat lisää nuoria puhumaan nuorten hengellisyydestä. Seurakuntien työntekijät ovat huolissaan siitä, antaako kirkon nuorisotyönohjaajien nykyinen koulutus riittävät valmiudet hartauden pitämiseen.
The data was collected by interviewing those working with youths in parishes (youth pastor, youth workers) as well as youths and young adults participating in parish activities. The interviews were semi-structured thematic interviews, both individual and group interviews. Qualitative content analysis was used as the data analysis method. The thesis was realized in co-operation with the Finnish Association for Children and Youth.
Youths are taught the key contents of devotionals and practice holding one. Different situations have different devotionals, but they are all built from the same elements: music, the Bible, a devotional talk, and prayer. Congregations have different formulas for building a devotional from these elements. A good devotional helps awaken and process thoughts and emotions, and calms. A poorly prepared devotional talk is the most significant factor that can weaken a devotional service. For youths, the ability to take a moment for oneself while gathering together, the opportunity to process emotions and thought, and music are the most important aspects of devotional services. Participating in a devotional is more enjoyable than holding one.
Devotional life does not have clear general principles, which has both advantages and disadvantages. Why devotional services are held and why they are the way they are is not discussed with youths. Youths wish for more youths to talk about youth spirituality. Parish workers are concerned about whether the current training of church youth workers provides them with sufficient skills to lead devotional services.