Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus Pohjois-Savon hyvinvointialueella - kehittämistyön vaikutukset työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja arvioida gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen kehittämistyön vaikutuksia työntekijöiden näkökulmasta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kehittämistyön myötä muuttuneista käytännöistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden työhön sekä tuottaa uutta tietoa alueen jatkokehittämisen tueksi.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin sähköisellä verkkokyselyllä, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja induktiivisen lähestymistavan avulla.

Tulokset osoittivat, että kehittämistyö on selkeyttänyt työnkuvia, vahvistanut ammatillista osaamista, tukenut vastuunjakoa ja parantanut työssäjaksamista. Toisaalta työmäärän kasvu, resurssien riittämättömyys ja epäselvyydet työnjaossa ovat lisänneet kuormittuneisuutta. Moniammatillisen yhteistyön osalta kehittämistyö on parantanut yhteistyön laatua, lisännyt sen määrää ja vahvistanut ammattialojen välistä ymmärrystä. Samalla esiin nousivat haasteet yhteydenpidossa, aikataulujen yhteensovittamisessa ja työnjaon tarkentamisessa.

Asiakastyössä kehittämistyö on selkeyttänyt palveluprosesseja ja mahdollistanut asiantuntevan avun saamisen nopeammin. Haasteena on kuitenkin edelleen alueellinen eriarvoisuus sekä käytänteiden yhtenäistämisen tarve. Tuloksissa korostui, että kehittämistyö on vasta alkuvaiheessa ja sen jatkuvuus on tärkeää niin työntekijöiden arjen kuin rakenteellisen sosiaalityön ja palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta.

Tutkimuskysymykset koskivat kehittämistyön vaikutuksia työntekijöiden kokemuksiin sekä moniammatillisen vuorovaikutuksen toteutumista. Tutkimus vastasi hyvin näihin kysymyksiin tuoden esiin sekä kehittämistyön hyödyt että haasteet ja luoden pohjaa jatkokehittämiselle.

The purpose of this thesis was to examine and evaluate the effects of gerontological social work and guidance development work from the employees' perspective in the well-being service county of North Savo. The aim was to increase the understanding of the practices that have changed resulted from the development work and their effects on the work of the employees, as well as to produce new information to support further development.

The study applied a qualitative research approach. Data was collected through an electronic survey, and it was analysed by using qualitative content analysis with an inductive approach.

The results showed that the development work clarified job descriptions, strengthened professional expertise, supported the sharing of responsibilities and improved work performance. However, the increase in workload, the insufficient resources, and the ambiguities in the division of work have increased the burden. In terms of multi-professional cooperation, the development work has improved both the quality of the cooperation and strengthened the interprofessional understanding, while challenges remained in communication, scheduling, and division of tasks.

From the client´s view, service processes became clearer, and support was more easily available. Nevertheless, regional inequality and the need for further harmonisation of practices remained. The results highlighted that the development work is only in the early stages, and its continuity is important for the development of employees' daily lives as well as structural social work and the service system.

The research questions focused on the effects of development work on employees’ experiences and the current state of multi-professional interaction. The study answered these questions, highlighting both the benefits and challenges of development work while offering a basis for future development.