Lastensuojelun avopalveluiden esihenkilöiden näkemyksiä työhyvinvoinnista

Abstract

TIIVISTELMÄ

Anna Puroaho Lastensuojelun avopalveluiden esihenkilöiden näkemyksiä työhyvinvoinnista 55 sivua ja 4 liitettä Syksy 2025 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosionomi (YAMK) Monialainen ja yhteensovittava johtaminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yksityisen palveluntuottajan lastensuojelun avopalveluiden esihenkilöiden näkemyksiä esihenkilöiden työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä esihenkilöiden työhyvinvoinnin johtamisesta ja sen kehittämisestä. Esihenkilöiden näkemysten kuvaamisella saatiin tietoa siitä, millaiset asiat vaikuttavat työhyvinvointiin haastavassa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, johon tällä hetkellä vaikuttavat hyvinvointialueiden säästöpaineet.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin seitsemällä yksilökohtaisella teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla tutkimuskysymysten mukaisesti. Analyysin perusteella muodostui kolme päätee maa: esihenkilöiden työhyvinvointia lisäävät tekijät, työhyvinvoinnin johtaminen sekä työhyvinvoinnin ja sen johtamisen kehittämistarpeet.

Esihenkilöiden työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi muodostuivat hyvä johtaminen, psykologinen turvallisuus, työyhteisön ja kollegoiden tuki, selkeät työn rakenteet, psykologinen pääoma sekä palautumisen mahdollisuudet.

Työhyvinvoinnin johtaminen näyttäytyi esihenkilöiden näkökulmasta valmentavana ja arjen kohtaamisiin perustuvana toimintana. Työhyvinvoinnin johtamista toteutettiin säännöllisten keskustelujen, verkostoitumisen, vertaistuen ja matalan hierarkian rakenteiden kautta. Työkyvyn muutoksiin puututtiin varhaisessa vaiheessa työhyvinvointimittareiden ja oman esihenkilön kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Kehittämisehdotuksiksi muodostuivat esihenkilöiden työajan riittävyyden varmistaminen, työhyvinvoinnin mittareiden vahvistaminen, johtajuuden jatkuva kehittäminen sekä työhyvinvointia tukevan toimintakulttuurin säilyttäminen.

Johtopäätösten perusteella esihenkilöiden työhyvinvointi lastensuojelun avopalveluissa yksityisellä palveluntuottajalla rakentuu erityisesti hyvän ja valmentavan johtamisen, luottamuksen, toimivien rakenteiden, vertaissuhteiden ja psykologi sen turvallisuuden varaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös osana johtamisen ja työhyvinvointikäytäntöjen kehittämistä sekä pito- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista sosiaalialan organisaatioissa.

Asiasanat: työhyvinvointi, lastensuojelu, esihenkilö, johtaminen, yksityinen palveluntuottaja

ABSTRACT

Anna Puroaho Supervisor´s perspectives on work well-being in child protection open services 55 pages and 4 appendices Autumn 2025 Diaconia University of Applied Sciences Master of Social Services Interdisciplinary and Collaborative Leadership

The purpose of this thesis was to describe the perceptions of supervisors working in private child protection open services regarding supervisors’ work well-being, the factors that influence it, as well as the management and development of su pervisors’ work well-being. Describing the supervisors’ perspectives provided in sights into the elements that affect well-being in a challenging and constantly changing operating environment, which is currently shaped by the cost-saving pressures of the wellbeing services counties.

The study was conducted as qualitative research, and the data were collected through seven individual thematic interviews. The material was analyzed using thematic analysis based on the research questions. Three main themes emerged from the analysis: factors that enhance supervisors’ work well-being, the man agement of work well-being, and the development needs related to work well being and its leadership.

The factors that were found to promote supervisors’ work well-being included good leadership, psychological safety, support from the work community and colleagues, clear work structures, psychological capital, and opportunities for recovery from work. From the supervisors’ perspective, the management of work well being appeared as coaching-oriented and grounded in everyday interaction. It was implemented through regular discussions, networking, peer support, and low-hierarchy structures. Changes in work ability were addressed early through well-being indicators and discussions with one’s own supervisor. The proposed development measures included ensuring sufficient working time for supervisory duties, strengthening well-being indicators, continuous leadership development, and maintaining a work culture that supports well-being.

Based on the conclusions, supervisors’ work well-being in child protection open care services under a private service provider is particularly built on good and coaching-oriented leadership, trust, functional structures, peer relationships, and psychological safety. The results can also be utilized in the development of leadership and well-being practices, as well as in strengthening retention and attractiveness in social sector organizations.

Keywords: work well-being, child protection, supervisor, leadership, private service provider