Teknologiset työvälineet työhyvinvoinnin tukena- ikäihmisten palveluiden henkilöstön kokemuksia

Abstract

Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tutkia teknologisten työvälineiden käytön kokemuksia suhteessa ikäihmisten palveluissa työskentelevien työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tuottaa tutkimustietoa IKI- hankkeelle, joka toimi toimeksiantajanamme. Tutkimusympäristönä oli Keski- Pohjanmaan hyvinvointialue. Aihetta selvitettiin haastattelemalla kuutta ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakastyössä työskentelevää henkilöä. Yksilöhaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Aineistosta nousi esiin neljä pääteemaa: Teknologian vaikutus työn luonteeseen ja ammattitaitoon, teknologian rooli työn sujuvoittajana sekä tiedonhallinnan ja laadun parantajana, teknologin vaikutus turvallisuuteen ja hyvinvointiin sekä teknologian haavoittuvuus ja kuormittavuus.

Aineiston perusteella teknologiset työvälineet vapauttavat aikaa suoraan asiakastyöhön ja helpottavat rutiinitehtäviä, kuten lääkkeiden jakamista. Digitaaliset järjestelmät tekevät tiedon tallentamisesta ja jakamisesta nopeaa ja vaivatonta, mikä nopeuttaa ja parantaa tiedonkulkua. Lisäksi teknologia vähentää fyysistä kuormitusta, parantaen siten ergonomiaa ja työn turvallisuutta.

Vastapainona teknologia koetaan haavoittuvaksi ja kuormittavaksi silloin, kun järjestelmät eivät toimi. Se tuo mukanaan myös digitaalista kuormitusta; suurten tietomäärien käsittely voi aiheuttaa stressiä. Teknologian myötä kirjaamisen vaatimukset kasvavat, mikä voi lisätä henkistä taakkaa.

Asiasanat: teknologiset työvälineet, työhyvinvointi, ikääntyneiden palvelut

This thesis was a qualitative study that aimed to investigate the effect of using technological tools on the occupational well-being of employees working in services for older people. The purpose of the study was also to produce research data for the IKI project, which was our client. The research setting was the Central Ostrobothnia Wellbeing Services County. The topic was explored by interviewing six people working in direct client work within the social and health services for older people. The individual interviews were conducted as thematic interviews. The data was analysed using inductive content analysis and thematic analysis. Four main themes emerged from the data: How technology impacts the nature of work and professional competence, the role of technology in streamlining work and improving information management and quality, the impact of technology on and well-being and safety, and the vulnerability and strain of technology.

Based on the data, technological tools free up time for direct client work and facilitate routine tasks, such as medication dispensing. Digital systems make storing and sharing information quick and effortless, which speeds up and improves the flow of information. Furthermore, technology reduces physical strain, thereby improving ergonomics and occupational safety.

Conversely, technology is perceived as vulnerable and straining when systems are not working. It also brings a digital burden; processing large amounts of data can cause stress. With technology, documentation requirements increase, which can add to the mental load.

Keywords: technological tools, occupational well-being, services for older people