Sinisilmäinen suomalainen : petosten psykologinen puoli
Kuusela, Ville; Käsnänen, Pilvi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730158
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee rikoslain (39/1889) 36 luvun mukaista petosrikosta psykologisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin petosrikollisuuden mielenkiintoinen ja monisyinen luonne, sekä korostaa sen psykologisten tekijöiden merkitystä rikostutkinnassa. Petoksia pidetään usein vähäisinä omaisuusrikoksina, mutta niiden taustalla vaikuttavat useat inhimilliset ja psykologiset motiivit, jotka tekevät niistä tutkinnallisesti haastavia ja tutkimuksellisesti kiinnostavia.
Työssä vertaillaan petosrikoksia muihin omaisuusrikoksiin, kuten myymälävarkauksiin. Tutkimuksessa tuodaan esiin, kuinka petosten tunnusmerkistö edellyttää harkintaa, suunnitelmallisuutta ja erehdyttämistarkoitusta. Näiden piirteiden vuoksi petos eroaa merkittävästi suoraviivaisemmista omaisuusrikoksista. Työssä pohditaan myös, millaiset persoonallisuuden piirteet ja motiivit altistavat petosrikosten tekemiselle.
Opinnäytetyö kytkeytyy poliisilain (872/2011) 1 luvun 1 §:ssä määriteltyihin poliisin tehtäviin, erityisesti rikosten ennalta estämiseen ja selvittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa poliisiorganisaatiolle hyödyllistä tietoa
petosrikollisuuden psykologisista ilmiöistä, jotka voivat tukea rikostutkintaa ja asiakkaiden kuulustelua. Tutkimuksessa korostetaan kriminaalipsykologian ja vuorovaikutustaitojen merkitystä poliisin työssä, sillä psykologinen ymmärrys auttaa tunnistamaan esimerkiksi valheellista viestintää ja parantaa kuulustelujen laatua.
Petosrikollisuuden psykologinen ymmärtäminen tukee rikosten tehokkaampaa selvittämistä ja edistää poliisin kykyä kohdata rikoksentekijät ja uhrit empaattisesti ja ammattitaitoisesti.
Työssä vertaillaan petosrikoksia muihin omaisuusrikoksiin, kuten myymälävarkauksiin. Tutkimuksessa tuodaan esiin, kuinka petosten tunnusmerkistö edellyttää harkintaa, suunnitelmallisuutta ja erehdyttämistarkoitusta. Näiden piirteiden vuoksi petos eroaa merkittävästi suoraviivaisemmista omaisuusrikoksista. Työssä pohditaan myös, millaiset persoonallisuuden piirteet ja motiivit altistavat petosrikosten tekemiselle.
Opinnäytetyö kytkeytyy poliisilain (872/2011) 1 luvun 1 §:ssä määriteltyihin poliisin tehtäviin, erityisesti rikosten ennalta estämiseen ja selvittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa poliisiorganisaatiolle hyödyllistä tietoa
petosrikollisuuden psykologisista ilmiöistä, jotka voivat tukea rikostutkintaa ja asiakkaiden kuulustelua. Tutkimuksessa korostetaan kriminaalipsykologian ja vuorovaikutustaitojen merkitystä poliisin työssä, sillä psykologinen ymmärrys auttaa tunnistamaan esimerkiksi valheellista viestintää ja parantaa kuulustelujen laatua.
Petosrikollisuuden psykologinen ymmärtäminen tukee rikosten tehokkaampaa selvittämistä ja edistää poliisin kykyä kohdata rikoksentekijät ja uhrit empaattisesti ja ammattitaitoisesti.