Traumojen vaikutus kasvuun ja kehitykseen. Lastensuojelun asiakkaiden kokemuksia traumojen kohtaamisesta ja kohtaamattomuudesta.

Abstract

Anna Väisänen ja Maya Waitara Traumojen vaikutus kasvuun ja kehitykseen. Lastensuojelun asiakkaiden kokemuksia traumojen kohtaamisesta ja kohtaamattomuudesta. 66 sivua, 4 liitettä Syksy 2025 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosionomi (AMK)

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten trauma vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen lastensuojelun sijaishuollossa kasvaneiden nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä siitä, onko heitä kohdattu traumainformoidulla, inhimillisellä ja välittävällä työotteella lastensuojelun sijaishuollon aikana. Trauma vaikuttaa yksilön tunne-elämään, minäkuvaan, toimintakykyyn ja kykyyn muodostaa turvallisia ihmissuhteita. Varhaiset ja toistuvat traumakokemukset altistavat tunnesäätelyn ja keskittymisen vaikeuksiin sekä stressinsäätelyjärjestelmään ja hermoston kehittymiseen. Työelämäkumppanina toimi Osallisuuden Aika ry.

Tutkimuksemme kohderyhmänä toimi 10 entistä lastensuojelun sijaishuollon kokemusasiantuntijaa. Tutkimus toteutettiin Osallisuuden Aika ry:n tiloissa kesäkuussa 2025. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Aineiston analyysin menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa esiin kokemuksellista tietoa traumojen tunnistamisesta ja kohtaamisesta lastensuojelun sijaishuollossa, joka usein jää ammattilaisten tulkintojen ja palvelujärjestelmän äänen varjoon.

Haastattelun tulokset osoittivat, että trauma- ja kiintymyssuhdetietoisen työotteen käytännön toteutumisessa on edelleen suuria eroja. Tulosten mukaan traumaoireita ei usein tunnisteta ja nuorten käyttäytyminen tulkitaan käytöshäiriöiksi. Traumainformoitua työotetta ei aina hyödynnetä, mikä voi johtaa uudelleentraumatisoitumiseen, väärinymmärryksiin ja haitallisiin hoitokäytänteisiin, kuten psykotrooppisen lääkityksen ylikorostumiseen. Toisaalta myönteisiä korjaavia kokemuksia syntyy, kun nuori kohdataan myötätuntoisesti, turvallisesti ja aidosti kuunnellen.

Johtopäätöksenä korostuu lastensuojelun sijaishuollon traumaosaamisen kehittämisen tarve, jotta lasten oikeus turvalliseen kasvuun ja yksilölliseen tukeen toteutuisi. Opinnäytetyö lisää tietoa traumainformoidun työotteen merkityksestä ja vahvistaa nuorten osallisuuden ääntä lastensuojelun kehittämisessä.

Asiasanat: lapsen kehitys, lastensuojelu, osallisuus, trauma, traumainformoitu työote.