Imettäneiden vanhempien näkemyksiä sijaisimetyksestä
Mattila, Alina; Tyrkkö, Salla (2025)
Mattila, Alina
Tyrkkö, Salla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113031005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113031005
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella imettävien vanhempien näkemyksiä sijaisimetyksestä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveydenhuollon opiskelijoiden, ammattilaisten ja imetystä tukevien järjestöjen työssä. Työn toimeksiantajana toimi Imetyksen tuki ry. Työ on tehty yhteistyönä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Aihe sai alkunsa tekijöiden omista kokemuksista ja tiedontarpeesta sijaisimetykseen liittyen.
Imetys on lapsen ensisijainen ja luonnollinen ravinnonlähde, joka tukee kasvua, kehitystä ja terveyttä. Rintamaito sisältää vastasyntyneelle ihanteellisia ravintoaineita ja suojaa infektioilta vasta-aineidensa ansiosta. Sijaisimetys tarkoittaa tilannetta, jossa joku muu kuin synnyttänyt vanhempi imettää lasta. Ilmiö on ollut aiemmin yleinen, mutta on nykyään harvinainen kehittyneissä maissa rintamaidonkorvikkeiden yleistymisen myötä. Sijaisimetyksen hyväksyttävyyteen vaikuttavat kulttuuriset ja tilanteelliset tekijät. Esimerkiksi muslimikulttuurissa saman sijaisimettäjän imettämistä lapsista tulee niin sanottuja maitosisaruksia. Hätätilanteissa sijaisimetyksen on todettu voivan pelastaa vauvojen henkiä.
Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä Imetyksen tuki ry:n Facebook-sivulla, kyselyyn vastasi 49 imettänyttä vanhempaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan vastaajien asenne sijaisimetykseen oli pääosin myönteinen, vaikka omakohtaisia kokemuksia oli vain muutamia. Sijaisimetys nähtiin monissa tilanteissa terveellisenä ja käytännöllisenä vaihtoehtona, mutta se herätti myös negatiivisia tunteita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aiheesta tarvitaan lisää keskustelua, tietoa ja ohjausta sekä vanhemmille että terveydenhuollon ammattilaisille.
Imetys on lapsen ensisijainen ja luonnollinen ravinnonlähde, joka tukee kasvua, kehitystä ja terveyttä. Rintamaito sisältää vastasyntyneelle ihanteellisia ravintoaineita ja suojaa infektioilta vasta-aineidensa ansiosta. Sijaisimetys tarkoittaa tilannetta, jossa joku muu kuin synnyttänyt vanhempi imettää lasta. Ilmiö on ollut aiemmin yleinen, mutta on nykyään harvinainen kehittyneissä maissa rintamaidonkorvikkeiden yleistymisen myötä. Sijaisimetyksen hyväksyttävyyteen vaikuttavat kulttuuriset ja tilanteelliset tekijät. Esimerkiksi muslimikulttuurissa saman sijaisimettäjän imettämistä lapsista tulee niin sanottuja maitosisaruksia. Hätätilanteissa sijaisimetyksen on todettu voivan pelastaa vauvojen henkiä.
Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä Imetyksen tuki ry:n Facebook-sivulla, kyselyyn vastasi 49 imettänyttä vanhempaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan vastaajien asenne sijaisimetykseen oli pääosin myönteinen, vaikka omakohtaisia kokemuksia oli vain muutamia. Sijaisimetys nähtiin monissa tilanteissa terveellisenä ja käytännöllisenä vaihtoehtona, mutta se herätti myös negatiivisia tunteita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aiheesta tarvitaan lisää keskustelua, tietoa ja ohjausta sekä vanhemmille että terveydenhuollon ammattilaisille.
