Henkilötuntomerkkien rekisteröinti poliisitoiminnassa : EU-oikeuden ja suhteellisuusperiaatteen rajat pakkokeinolain 9 luvun 3 §:ssä : rajapinnat rikostutkinnan ja yksilön oikeusturvan välillä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan rikoksesta epäiltyjen henkilörekisteröintiä poliisitoiminnassa sekä sen oikeudellista sääntelyä Suomen ja Euroopan unionin oikeuden näkökulmista. Henkilörekisteröinti tarkoittaa pakkokeinolain 9 luvun 3 §:n mukaista toimenpidettä, jossa henkilötiedot kerätään ja tallennetaan rikostutkinnan tueksi rikoksen selvittämiseksi ja epäillyn tunnistamiseksi. Rekisteröinnin oikeusperustaa, soveltamiskäytäntöä ja vaikutuksia yksilön perusoikeuksiin analysoidaan erityisesti suhteellisuusperiaatteen ja tietosuojan näkökulmista. Aihetta lähestytään myös viranomaistoiminnan laillisuuden ja yksilön oikeusturvan yhteensovittamisen näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin oikeusdogmaattisella menetelmällä, ja tarkastelun kohteena olivat kansallisen lainsäädännön lisäksi Euroopan unionin rikosasioiden tietosuojadirektiivi (EU) 2016/680, EU:n perusoikeuskirja sekä oikeuskäytäntö, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu C-205/21 ja apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu TSV/16/2023. Tarkastelu keskittyi erityisesti tilanteisiin, joissa henkilörekisteröintiä sovelletaan lievissä rikosepäilyissä ilman välitöntä tutkinnallista tarvetta. Tällaiset tilanteet voivat herättää kysymyksiä siitä, täyttyvätkö laissa säädetyt edellytykset toimenpiteen toteuttamiselle.

Keskeiset havainnot osoittavat, että vaikka henkilörekisteröinti on laillisesti mahdollista myös lievissä rikoksissa, sen toteutus ei aina täytä perusoikeuksiin liittyviä vaatimuksia. Suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatteiden soveltamisessa on havaittu puutteita, ja yksilön oikeusturva voi vaarantua, mikäli rekisteröintiä tehdään rutiininomaisesti ilman konkreettista tutkinnallista perustetta. Työssä esitetään kehittämisehdotuksia, kuten lainsäädännön täsmentäminen, poliisille suunnatun ohjeistuksen tarkentaminen sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvän koulutuksen lisääminen viranomaisille.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä korostetaan, että henkilötietojen rekisteröinti rikosoikeudellisessa kontekstissa edellyttää tapauskohtaista harkintaa ja oikeusperiaatteiden huolellista soveltamista. Näin voidaan varmistaa sekä tehokas rikostutkinta että yksilön oikeuksien toteutuminen tasapainoisella tavalla.