KULTTUURITAUSTAN JA TULKKAUKSEN MERKITYS SOMALINAISTEN SYNNYTYKSISSÄ

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hassan, Roda. Kulttuuritaustan ja tulkkauksen merkitys somalinaisten synnytyksessä. Kevät 2015, 60 s, 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Asioimistulkkauksen koulutus, Tulkki (AMK).

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten yhteinen kieli tai sen puute vaikuttaa somalinaisten synnytyskokemuksiin sekä synnytyssairaalan henkilökuntaan. Tavoitteena oli tuoda uutta tietoa somalien synnytyskulttuurista ja synnytyksen eroista Somaliassa ja Suomessa. Työssä tuodaan myös esille, miten tulkin läsnäolo vaikuttaa synnytyskokemukseen. Hoitohenkilökunta voi soveltaa työssään tietoa somalisynnyttäjien kokemuksista eri tavoin hoidetuista synnytyksistä työssään.

Opinnäytetyön tutkimusjoukkona olivat somalisynnyttäjät Somalimaassa sekä Suomessa.Tutkimuksessa haastateltiin viittä somalisynnyttäjää Suomessa, kahta Somalimaassa ja molempien maiden synnytyssairaalan henkilökuntaa eli kätilöitä sekä lääkäreitä. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla ja havainnoimalla. Aineistosta analysoitiin synnytyskokemuksien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä yhteisen kielen, tulkkauksen ja kulttuuritaustan vaikutusta raskauden ja synnytyksen aikana.

Tuloksista ilmeni, että yhteisen kielen puute on haaste sekä synnyttäjille että hoitohenkilökunnalle.Tutkimuksessa ilmeni myös tulkin merkitys.Tulkin läsnäolo vähensi synnyttäjän stressiä ja epävarmuutta. Synnyttäjät olivat kaikesta huolimatta tyytyväisiä molempien maiden synnytystapoihin.

Suomessa synnyttäjät olivat tyytyväisiä hoidon tasoon ja henkilökunnan luotettavuuteen, mutta kommunikaation puute herätti monessa huolta sekä pelkoa. Tukiverkoston puute tuotti monelle lisää paineita ja tyhjyyden tunnetta.

Somalimaassa synnyttäjien huoli oli toisenlainen. Heidän huolensa eivät olleet kielen tai tukiverkoston puute vaan synnytyksen laatu ja turvallisuus. Somalimaassa synnytys tapahtuu suurimmaksi osaksi kotisynnytyksenä, jossa synnyttäjät kokevat yhteisöllisyyttä

ABSTRACT Hassan Roda.

The Role of Cultural Background and Interpretation in the Context of Child Delivery of Somali Women. 60 pages, 9 appendices. Language: Finnish. Spring 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Community Interpreting. Degree Bachelor of Humanities.

The purpose of the thesis was to determine how a common language, or lack thereof, affects the birth giving experience of Somali women. One of the most essential themes of the thesis is to determine what kind of problems Somali women experience during childbirth without a common language with the maternity hospital staff. The focus groups of the thesis are Somali birth-givers in Finland and in Somaliland. Five birth-givers in Finland, two birth-givers in Somaliland and maternity hospital staff in both countries were interviewed. The thesis also brings forth information on how the pres-ence of an interpreter affects the birth giving experience. Medical staff can apply the information of Somali birth-givers´ experiences of births handled in different manners in their work.

The collecting of data was realized through theme interviews. In Finland, The Somali mothers and the medical staff took part in the interviews. In Somaliland, two mothers and the medical staff were interviewed. In addition the two birth-giving situations were also observed. In the end, the similarities and differences in the data were ana-lyzed.

The results revealed that the lack of a common language poses a challenge to both mothers and medical staff. Nevertheless, mothers were content with the procedures of childbirth in both countries.

In Finland, Somali mothers were content with the quality of the care and the reliability of the staff, but the lack of communication evoked concern and fear in many. The lack of supportive social network caused many birth-givers to feel added stress and emo-tions of emptiness.

In Somaliland, the concerns of the mothers were different. They were not concerned for any lack of communication or supportive social network, but for the quality and safety of the childbirth. In Somaliland, childbirth is mostly performed at home, where women in labour experience communal unity.

ARRAR KOOBAN

Hassan Roda Kaalin nooceeya ayuu turjubaanku ku yeelan karaa markay gabadha soomaaliyeed umulayso. Wakhtiga qalinjebinta Guga 2015 60 bog iyo 9 lifaaq. Bachelor Degree Turjumaanimada. Jaamacadda Arrimaha Bulshada ee Diakoinia.

Buuggaygan qalin jebinta ujeedada aan uu doortay ayaa waxay ahayd inaan cilmi baadhis daraasada ku sameeyo. Maxay ku keeni kartaa markaanay jirin ama jirto luuqad ka dhaxaysa hooyada Soomaaliyeed ee foolanaysa iyo shaqaalaha waadhka umulisooyinka. Muhiimada cilmi baadhistanina waxay ahayd inaan warbixin cusub ka soo saaro faraqa u dhexeeya markay hooyadu ku foolatay wadankan Finland iyo Soo-maalia. Sidoo kalena saamayn intee la’eg ayey ku yeelan kartaa markuu turjubaanku joogo waadhka hooyadu ku umulayso, ujeedada cilmibaadhistaydu waxaa aasaas u ah inaan baadhitaan ku sameeyo dhibatooyin nooceeya ayaa hooyadu dareemaysaa markaanay jirin luuqada ay isku fahmaan shaqaalaha waadhka. Shaqaalaha waadhka umulisooyinku waxay u isticmaali karaan khibradahan cilmi baadishta ka soo baxay marka ay la kulmaan hooyooyinka umulaya ee Soomaaliyeed

Buuggan cilmibaadhistu wuxuu ka koobanyahay wareysiyo aan la yeeshay hooyooyin ku umulay dalkan Finland iyo dalka Somaliland, kuwaa soo kala ah shan hooyooyin oo Finland degen iyo labo hooyooyin Somaliland degen iyo sida oo kale labada wadanba dhakhaatiir iyo umulisooyinka ka shaqeeya waadhka umulisooyinka. Cilmibaadhistani waxaan ka sameeyay oo ka qoray wareysiyadii iyo buuggaag aan soo xigtay kadibna waxaan ka xushay oo aan kala soo dhex baxay waxyaabaha ay iskaga midka yihiin iyo waxyaabaha farqiga ee u dhexeeya iyo sidoo kale saamaynta ay keeni karto markaanay jirin hooyooyinka iyo shaqaalaha luuqad ka dhaxaysa mar-ka ay hooyadu foolanayso.

Cilmibaadhistan natiijadeedu waxaa iiga soo baxay, inay adagtahay markaanay jirin luuqad ay isku fahmaan oo ka dhaxeysa hooyada foolanaysa iyo shaqaalaha waadhka umulaha. Sidoo kale baadhista waxaa iiga soo baxay in turjubaanku inuu muhiim ya-hay, taasoo joogitaanka turjubaanku yaraynaayo welwelka iyo shakiga. Si kastaba ha ahaatee hooyooyinkii ka qaybqaatay cilmibaadhistan way ku qanacsanaayeen adeega ay labada wadanba ka heleen.

Hooyooyinka Finland ku umulay way ku qanacsanyihiin daacadnimada shaqaalaha iyo adeega wanaagsan. Laakiinse is fahan la’aanta luuqada iyo cidlada ehel la’aanta ayaa waxay ku keentay dareen ah baqdin iyo walaac.

Hooyooyinka Somaliland werwerkoodu muu ahayn luuqada is fahan la’aan iyo ehel la’aan laakiinse wuxuu ahaa helitaanka adeeg caafimaad oo wanaagsan, inkastoo ay weli badantahay guriga ay dumarku ku umulaan kaasoo ay dareemaan inay sidaasi u wanaagsan tahay.