Muistisairaan hyvä hoito kotihoidossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Hakala, Jonna; Nordman, Riikka; Vihavainen, Anu (2026)
Hakala, Jonna
Nordman, Riikka
Vihavainen, Anu
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601131271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601131271
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Jonna Hakala, Riikka Nordman, Anu Vihavainen
Muistisairaan Hyvä Hoito Kotihoidossa
Kuvaileva Kirjallisuuskatsaus
48 sivua ja 1 liite
Kevät 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori
Sairaanhoitaja (AMK)
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee
muistisairaan hyvää hoitoa kotihoidossa. Suomessa suurin osa muistisairaista asuu kotona erilaisten kotihoidon palveluiden tukemana ja hyvän hoidon toteutuminen kotiympäristössä edellyttää hoitohenkilöstöltä ammatillista osaamista, eettistä herkkyyttä ja kykyä tunnistaa muistisairauden etenemisen mukanaan tuomat hoidon tarpeet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, mitä muistisairaan hyvä hoito on kotihoidossa sekä selvittää mitkä tekijät edistävät muistisairaan hyvä hoitoa kotihoidon asiakkaana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää muistisairaiden asiakkaiden hoitoa ja hyvinvointia kotiympäristössä kotihoidon tukemana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa analysoitiin kotimaisia ja kansainvälisiä muistisairaan hyvää hoitoa kotihoidossa käsitteleviä tutkimuksia. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lopulliseen analyysiin valikoitui 12 tutkimusta.
Tulosten mukaan muistisairaan hyvä hoito kotihoidossa perustuu asiakaslähtöiseen ja yksilölliseen kohtaamiseen, turvallisuuden varmistamiseen, toimintakyvyn tukemiseen sekä omaisten osallistumiseen hoitoon. Hyvä vuorovaikutus ja selkeä kommunikointi sekä terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä. Kotihoidossa toimintakykyä edistetään lääkkeettömin keinoin, kuten arjen toimintojen ja sosiaalisen osallisuuden mahdollistamisella. Haasteina korostuivat henkilöstöresurssien riittävyys, palvelujen oikea-aikaisuus ja kotiympäristön turvallisuuden varmistaminen. Myös muistisairaan kasvava hoidon tarve voi kuormittaa läheisiä, mikä lisää tuen tarvetta.
Tuloksien perusteella voidaan todeta, että muistisairaan hyvä hoito kotihoidossa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät asiakkaan yksilölliset tarpeet, hoitohenkilöstön ammattitaito ja riittävät rakenteelliset resurssit. Tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä, henkilöstön koulutuksessa sekä muistisairaiden hoidon laadun edistämisessä.
Asiasanat: hoitotyö, kirjallisuuskatsaus, kotihoito, muistisairaudet, muistisairaat
Jonna Hakala, Riikka Nordman, Anu Vihavainen
Muistisairaan Hyvä Hoito Kotihoidossa
Kuvaileva Kirjallisuuskatsaus
48 sivua ja 1 liite
Kevät 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori
Sairaanhoitaja (AMK)
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee
muistisairaan hyvää hoitoa kotihoidossa. Suomessa suurin osa muistisairaista asuu kotona erilaisten kotihoidon palveluiden tukemana ja hyvän hoidon toteutuminen kotiympäristössä edellyttää hoitohenkilöstöltä ammatillista osaamista, eettistä herkkyyttä ja kykyä tunnistaa muistisairauden etenemisen mukanaan tuomat hoidon tarpeet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, mitä muistisairaan hyvä hoito on kotihoidossa sekä selvittää mitkä tekijät edistävät muistisairaan hyvä hoitoa kotihoidon asiakkaana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää muistisairaiden asiakkaiden hoitoa ja hyvinvointia kotiympäristössä kotihoidon tukemana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa analysoitiin kotimaisia ja kansainvälisiä muistisairaan hyvää hoitoa kotihoidossa käsitteleviä tutkimuksia. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lopulliseen analyysiin valikoitui 12 tutkimusta.
Tulosten mukaan muistisairaan hyvä hoito kotihoidossa perustuu asiakaslähtöiseen ja yksilölliseen kohtaamiseen, turvallisuuden varmistamiseen, toimintakyvyn tukemiseen sekä omaisten osallistumiseen hoitoon. Hyvä vuorovaikutus ja selkeä kommunikointi sekä terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä. Kotihoidossa toimintakykyä edistetään lääkkeettömin keinoin, kuten arjen toimintojen ja sosiaalisen osallisuuden mahdollistamisella. Haasteina korostuivat henkilöstöresurssien riittävyys, palvelujen oikea-aikaisuus ja kotiympäristön turvallisuuden varmistaminen. Myös muistisairaan kasvava hoidon tarve voi kuormittaa läheisiä, mikä lisää tuen tarvetta.
Tuloksien perusteella voidaan todeta, että muistisairaan hyvä hoito kotihoidossa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät asiakkaan yksilölliset tarpeet, hoitohenkilöstön ammattitaito ja riittävät rakenteelliset resurssit. Tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä, henkilöstön koulutuksessa sekä muistisairaiden hoidon laadun edistämisessä.
Asiasanat: hoitotyö, kirjallisuuskatsaus, kotihoito, muistisairaudet, muistisairaat
