”Ihmiset tekee sen tilan sit kuitenki.” : ammattilaisten näkökulmia yhteisöllisyyden vahvistamiseen kulttuuritapahtumien kautta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä yhteisöllisyyttä tutkitaan monitahoisena ilmiönä ja miten sitä voidaan vahvistaa kulttuuritapahtumien kautta. Yhteisöllisyyttä tarkastellaan kolmelta eri tasolta Visual Festivalin kautta, joka on vuosittainen talvinen valotaidefestivaali Joensuussa, jossa opiskelijoiden osuus asukkaista on huomattava. Tasot ovat seuraavat:

1. Tapahtumassa muodostuva yhteisöllisyys

2. Paikallinen yhteisöllisyys, johon lasketaan mukaan myös sidosryhmäyhteistyö

3. Kulttuurialan sisäinen yhteisöllisyys

Festivaalin tarve oli löytää ratkaisuja miten yhteisöllisyyttä voisi kasvattaa edellä mainituilla tasoilla eri sidosryhmien, kuten paikallisten toimijoiden tai opiskelijoiden, kanssa.

Opinnäytetyössä hyödynnetään teoriaa yhteisöllisyyden muodostumisen ennakkoehdoista, joita sovelletaan kulttuuritapahtumiin. Suuressa osassa oli yhteisöjen kanssa käytetty ”For not With” -periaate, joka suomennettiin vapaasti muotoon ”Heille, ei heidän kanssaan”.

Opinnäytetyön kattomenetelmänä käytettiin benchmarkingia. Sitä toteutettiin havainnoinnin ja erityisesti laadullisen tutkimuksen keinoin. Kulttuurialalta haastateltiin yhteensä neljää eri toimijaa; taiteilijoita ja tuottajaa. He toimivat tapahtumiensa puolesta eri kokoluokissa - kymmenistä osallistujista tuhansiin, mikä lisäsi näkökulmien monipuolisuutta. Esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulma sekä opinnäytetyöntekijän laaja kansainvälinen kokemus olivat kehittämistyössä vahvasti läsnä.

Työ tuotti kehittämisehdotuksia yhteisöllisyyden vahvistamiseen tutkituilla tasoilla. Ehdotuksissa otettiin huomioon tapahtumien eri tuotantovaiheet. Ehdotuksia olivat esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteiden luominen ja arvojen tekeminen näkyväksi (tasot 1 ja 2), erilaisten pienryhmien luominen palvellen kävijäkokemusta ja sidosryhmiä (tasot 1 ja 2) ja opasteiden lisääminen kaupunkiin (taso 2), kulttuurikartoituksen tekeminen (taso 2) ja yhteistyöverkoston vahvistaminen palkintogaalan kautta (3).

Tuloksina aineistosta nousi esiin kulttuuritapahtuman aiheen ja keston kautta muodostuva yhteisöllisyys, uusi malli kulttuuritapahtuman jakamisesta abstraktiin ja fyysiseen tilaan mm. arkkitehtuuria ja filosofiaa hyödyntäen. Viimeiseksi tuloksena syntyi malli, joka käsittää tapahtuman, kulttuuritoimijan ja sidosryhmän suhteessa toisiinsa erityisesti tapahtumatuottajan näkökulmasta.

In this thesis the sense of community was examined as a multifaceted phenomenon and how communality could be strengthened through cultural events. The research was conducted for Visual Festival, an annual light art festival held during wintertime in Joensuu. The Visual Festival was used as a case example through which three levels of communality were examined. The researched levels were following:

1. Communality emerging within the event

2. Local sense of community, including collaboration with stakeholders

3. Communality within the cultural and creative industries

The focus of the study arose from the festival’s interest in strengthening the community on the previously mentioned levels. The thesis was also based on the Visual Festival’s wishes to strengthen co-operation with various local stakeholders and students.

The theoretical framework was based on research of the communality presupposes, which were applied to the context of cultural events. Principle “For not With” used with communities affected the thesis greatly. Benchmarking was employed as the overarching methodological approach. It was implemented through observation and qualitative research; interviews with artists and one producer. In total four professionals were representing events of varying scales from dozens to thousands of participants. The research was conducted through perspectives of accessibility, inclusivity, and the author’s substantial international experience.

As a result of the study, development proposals were produced on the researched levels. The concrete proposals were created taking different event production phases into consideration. They included but were not limited to developing stakeholder communication and the safer space principles, small-scale groups to support festival experience and stakeholder collaboration, implementation of cultural mapping, and developing urban wayfinding.

The findings indicated that the sense of community was affected by the theme and duration of a cultural event. In addition, new concepts were found within events dividing them into thematical elements of abstract and physical spaces drawing on architecture and philosophy. Finally, a model describing the relationship between the event, the cultural actor, and stakeholders was developed with particular emphasis on the perspective of an Event Manager.