”Ihmiset tekee sen tilan sit kuitenki.” : Ammattilaisten näkökulmia yhteisöllisyyden vahvistamiseen kulttuuritapahtumien kautta

Abstract

Tutkin opinnäytetyössäni yhteisöllisyyttä monitahoisena ilmiönä ja miten kulttuuritapahtumien kautta sitä voidaan vahvistaa. Tutkin opinnäytetyössäni yhteisöllisyyttä kolmelta eri tasolta Visual Festivalin kautta, joka on vuosittainen valotaidefestivaali Joensuussa, jossa opiskelijoiden osuus asukkaista on huomattava. Tasot ovat seuraavat: 1. Tapahtumassa muodostuva yhteisöllisyys 2. Paikallinen yhteisöllisyys, johon lasketaan mukaan myös sidosryhmäyhteistyö 3. Kulttuurialan sisäinen yhteisöllisyys. Festivaalin tarve oli löytää ratkaisuja miten yhteisöllisyyttä voisi kasvattaa edellä mainituilla ja myös eri sidosryhmien kanssa, kuten paikallisten toimijoiden tai opiskelijoiden.

Opinnäytetyössäni hyödynnetään teoriaa yhteisöllisyyden muodostumisen ennakkoehdoista, joita sovelletaan kulttuuritapahtumiin. Suuressa osassa oli yhteisöjen kanssa käytetty ”For not With” -periaate, jonka suomennettiin vapaasti muotoon ”Heille, ei heidän kanssaan”.

Opinnäytetyön kattomenetelmänä käytettiin benchmarkingia. Sitä toteutettiin havainnoin-nin ja erityisesti laadullisen tutkimuksen keinoin. Kulttuurialalta haastateltiin neljää eri toimijaa, taiteilijoita ja tuottajaa. He toimivat tapahtumiensa puolesta eri kokoluokissa - kymmenistä osallistujista tuhansiin, mikä lisäsi näkökulmien monipuolisuutta. Esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulma ja laaja kansainvälinen kokemus oli tutkijan tutkimuksessani vahvasti läsnä.

Työ tuotti kehitysehdotuksia yhteisöllisyyden vahvistamiseen tutkituilla tasoilla. Ehdotuksissa otettiin huomioon tapahtumien tapahtuman eri tuotantovaiheet. Ehdotuksia olivat esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteiden luominen ja arvojen tekeminen näkyväksi (tasot 1 ja 2), erilaisten pienryhmien palvellen kävijäkokemusta ja sidosryhmiä luominen (tasot 1 ja 2) ja opasteiden lisääminen kaupunkiin (taso 2), kulttuurikartoituksen tekeminen (taso 2) ja yhteistyöverkoston vahvistaminen palkintogaalan kautta (3).

Tuloksina aineistosta nousi esiin kulttuuritapahtuman aiheen ja keston kautta muodostuva yhteisöllisyys, uusi malli kulttuuritapahtuman jakamisesta abstraktiin ja fyysiseen tilaan mm. arkkitehtuuria ja filosofiaa hyödyntäen. Viimeiseksi tuloksena syntyi malli, joka käsittää tapahtuman, kulttuuritoimijan ja sidosryhmän suhteessa toisiinsa erityisesti tapahtumatuottajan näkökulmasta.

The sense of community was examined as a multifaceted phenomenon in this thesis and how communality could be strengthened through cultural events. The research was con-ducted for Visual Festival, an annual light art festival held in Joensuu. The Visual Festival was used as a case example through which three levels of communality were examined. The researched levels were following 1. Communality emerging within the event 2. Local sense of community, including collaboration with stakeholders 3. Communality within the cultural and creative industries The focus of the study arose from the festival’s interest in strengthening the community on the previously mentioned levels, as well as from wishes to strengthen cooperation with various stakeholders such as local stakeholders and students.

The theoretical framework was based on research of communality presupposes, which were applied to the context of cultural events. Attention was given to the “For not With” principle. Benchmarking was employed as the overarching methodological approach and was implemented through observation and qualitative research, interviews. They were collected through interviews artists and a producer. In total four professionals were repre-senting events of varying scales from dozens to thousands of participants. The research was conducted through perspectives of accessibility, inclusivity, and substantial interna-tional experience.

As a result of the study, development proposals were produced aimed at strengthening a sense of community on the researched levels. The concrete proposals took different phas-es of event production into consideration and included external communication of values and safer space principles, the development of small-scale groups to support visitor expe-rience and stakeholder collaboration, improvements to urban wayfinding and signage, the implementation of cultural mapping, and the reinforcement of the industry network through an award gala.

The findings indicated that a sense of community was affected by the theme and duration of a cultural event. In addition, new concepts were found dividing cultural events into thematical elements of abstract and physical spaces, drawing on architecture and philoso-phy. Finally, a model describing the relationship between the event, the cultural operator, and stakeholders was developed, with particular emphasis on the perspective of an Event Manager.