Sepelvaltimotautipotilaan potilaslähtöisen ohjauksen kehittäminen ja yhtenäistäminen Mehiläinen Länsi- Pohjan alueella
Martimo, Johanna (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601211603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601211603
Tiivistelmä
Sepelvaltimotauti on sydäntä ravitsevien verisuonten eli sepelvaltimoiden ateroskleroosi eli valtimonkovettumistauti, jonka varhainen toteaminen ja hoito ehkäisevät sydäninfarkteja ja äkkikuolemia. Yksilöllinen ohjaus ja sydänkuntoutus tukevat hoitomyöntyvyyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mehiläinen Länsi-Pohjan alueen sepelvaltimotautipotilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta ja tuesta sekä heidän ohjauksen tarpeistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla potilasohjausta voidaan kehittää yhtenäisemmäksi, potilaslähtöisemmäksi ja hoidon jatkuvuutta paremmin tukevaksi. Lisäksi työn tuloksia on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa laatimalla ohjauskansio hoitajien käyttöön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kyselylomakkeilla sepelvaltimotautipotilaille ja Webropol kyselyllä perusterveydenhuollossa sepelvaltimotautipotilaita hoitaville hoitajille. Osallistujina oli 30 potilasta (67 % miehiä, 33 % naisia, keski-ikä 68 vuotta) sekä neljä kokenutta hoitajaa. Analyysi keskittyi potilaiden kokemuksiin ohjauksen sisällöstä ja tarpeista sekä hoitajien näkemyksiin ohjauksen toteutuksesta ja haasteista.
Tulokset osoittivat, että ohjaus painottui pääasiassa lääkitykseen ja liikuntaan, kun taas vertaistuki ja arjen selviytyminen jäivät vähemmälle huomiolle. 43 % potilaista koki kotiutusohjauksen puutteelliseksi, monet toivoivat yksilöllisempää, kokonaisvaltaisempaa ohjausta alkuvaiheessa. Hoitajat korostivat kasvokkain tapahtuvan ohjauksen ja kirjallisen materiaalin yhdistämistä, mutta kokivat resurssien puutteen ja moniammatillisen yhteistyön haasteet rajoittavina tekijöinä laadukkaalle ohjaukselle.
Alueen sepelvaltimotautipotilaat tarvitsevat kokonaisvaltaista ja yksilöllistä ohjausta, hoitajat resurssien ja koulutuksen tukea. Palveluiden alueellinen jatkuvuus ja saatavuus ovat olennaisia onnistuneen ohjauksen kannalta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mehiläinen Länsi-Pohjan alueen sepelvaltimotautipotilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta ja tuesta sekä heidän ohjauksen tarpeistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla potilasohjausta voidaan kehittää yhtenäisemmäksi, potilaslähtöisemmäksi ja hoidon jatkuvuutta paremmin tukevaksi. Lisäksi työn tuloksia on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa laatimalla ohjauskansio hoitajien käyttöön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kyselylomakkeilla sepelvaltimotautipotilaille ja Webropol kyselyllä perusterveydenhuollossa sepelvaltimotautipotilaita hoitaville hoitajille. Osallistujina oli 30 potilasta (67 % miehiä, 33 % naisia, keski-ikä 68 vuotta) sekä neljä kokenutta hoitajaa. Analyysi keskittyi potilaiden kokemuksiin ohjauksen sisällöstä ja tarpeista sekä hoitajien näkemyksiin ohjauksen toteutuksesta ja haasteista.
Tulokset osoittivat, että ohjaus painottui pääasiassa lääkitykseen ja liikuntaan, kun taas vertaistuki ja arjen selviytyminen jäivät vähemmälle huomiolle. 43 % potilaista koki kotiutusohjauksen puutteelliseksi, monet toivoivat yksilöllisempää, kokonaisvaltaisempaa ohjausta alkuvaiheessa. Hoitajat korostivat kasvokkain tapahtuvan ohjauksen ja kirjallisen materiaalin yhdistämistä, mutta kokivat resurssien puutteen ja moniammatillisen yhteistyön haasteet rajoittavina tekijöinä laadukkaalle ohjaukselle.
Alueen sepelvaltimotautipotilaat tarvitsevat kokonaisvaltaista ja yksilöllistä ohjausta, hoitajat resurssien ja koulutuksen tukea. Palveluiden alueellinen jatkuvuus ja saatavuus ovat olennaisia onnistuneen ohjauksen kannalta.