Osallisuuden jäljillä – Osallisuuskysely seurakuntien diakoniatyössä
Inkovaara, Susanna; Toivanen, Mari (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601261820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601261820
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Susanna Inkovaara & Mari Toivanen
Osallisuuden jäljillä – Osallisuuskysely seurakuntien diakoniatyössä
Sivut 57 ja liitteet 2
Kevät 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (ylempi AMK)
Vaikuttava asiakas- ja palveluohjaus sosiaali- ja terveysalalla
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten diakonian toiminnassa kohdattujen ihmisten elämäntilanne vaikuttaa heidän osallisuuden kokemukseensa, ja mitä he toivovat seurakunnan toiminnalta. Tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa diakonian asiakasymmärrystä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja tulosten avulla voidaan pyrkiä vastaamaan paremmin toimintaan osallistuvien ihmisten tarpeisiin.
Tutkimus oli määrällinen tutkimus. Aineistona tutkimuksessa oli valmis aineisto, joka oli osallisuuskyselyllä Kirkkohallitukselle keskitetysti kerätty. Aineistonkeruu tapahtui osallisuuskyselyn kyselylomakkeella seurakunnissa vuosien 2022–2024 aikana. Osallisuuskysely sisältää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämän osallisuusindikaattorin, vastaajan taustatiedot ja elämäntilannetta mittaavat väittämät sekä toimintaindikaattorin. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin; kuvailevalla analyysilla, ristiintaulukoinnilla ja logistisella regressioanalyysilla.
Diakonian toimintaan osallistuvien osallisuuden kokemukseen vaikutti eniten kokemus elämänlaadusta. Huonoksi koettu elämänlaatu lisäsi todennäköisyyden kokea matalaa osallisuutta 20-kertaiseksi. Yksinäisyyden kokemus ja ystävien puute olivat erityisen merkittäviä riskitekijöitä myös. Lisäksi terveydentila vaikutti selvästi osallisuuden kokemukseen, kun taas tyytymättömyys taloudelliseen tilanteeseen ei ollut tilastollisesti yhtä merkittävä tekijä.
Kaikkien vastaajien osallisuusindikaattorin keskiarvo on hiukan matalampi koko Suomen keskiarvoon verrattuna. Tutkimuksen perusteella diakonian toimintaan osallistuvat eläkeikäiset henkilöt kokevat korkeaa osallisuutta ja heidän elämäntilanteensa on monin tavoin hyvä. Työikäisistä sen sijaan matalaa osallisuutta koki lähes kolmannes kyselyyn vastanneista. Joka viides kaikista vastaajista koki itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi.
Seurakunnan toiminnalta toivottiin eniten mahdollisuutta saada olla muiden seurassa. Vastauksiin kuitenkin vaikutti vastaajan elämäntilanne ja osallisuuden kokemus. Eniten muiden seuraa toivoivat korkeaa osallisuutta kokevat ja elämäntilanteensa hyväksi kokevat. Elämäntilanteensa huonoksi eri tavoin arvioineiden vastauksissa korostuivat toiveet taloudellisesta avusta ja arjen helpottumisesta.
Asiasanat: diakonia, elämäntilanne, osallisuus, yksinäisyys, kvantitatiivinen tutkimus
Susanna Inkovaara & Mari Toivanen
Osallisuuden jäljillä – Osallisuuskysely seurakuntien diakoniatyössä
Sivut 57 ja liitteet 2
Kevät 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosionomi (ylempi AMK)
Vaikuttava asiakas- ja palveluohjaus sosiaali- ja terveysalalla
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten diakonian toiminnassa kohdattujen ihmisten elämäntilanne vaikuttaa heidän osallisuuden kokemukseensa, ja mitä he toivovat seurakunnan toiminnalta. Tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa diakonian asiakasymmärrystä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja tulosten avulla voidaan pyrkiä vastaamaan paremmin toimintaan osallistuvien ihmisten tarpeisiin.
Tutkimus oli määrällinen tutkimus. Aineistona tutkimuksessa oli valmis aineisto, joka oli osallisuuskyselyllä Kirkkohallitukselle keskitetysti kerätty. Aineistonkeruu tapahtui osallisuuskyselyn kyselylomakkeella seurakunnissa vuosien 2022–2024 aikana. Osallisuuskysely sisältää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämän osallisuusindikaattorin, vastaajan taustatiedot ja elämäntilannetta mittaavat väittämät sekä toimintaindikaattorin. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin; kuvailevalla analyysilla, ristiintaulukoinnilla ja logistisella regressioanalyysilla.
Diakonian toimintaan osallistuvien osallisuuden kokemukseen vaikutti eniten kokemus elämänlaadusta. Huonoksi koettu elämänlaatu lisäsi todennäköisyyden kokea matalaa osallisuutta 20-kertaiseksi. Yksinäisyyden kokemus ja ystävien puute olivat erityisen merkittäviä riskitekijöitä myös. Lisäksi terveydentila vaikutti selvästi osallisuuden kokemukseen, kun taas tyytymättömyys taloudelliseen tilanteeseen ei ollut tilastollisesti yhtä merkittävä tekijä.
Kaikkien vastaajien osallisuusindikaattorin keskiarvo on hiukan matalampi koko Suomen keskiarvoon verrattuna. Tutkimuksen perusteella diakonian toimintaan osallistuvat eläkeikäiset henkilöt kokevat korkeaa osallisuutta ja heidän elämäntilanteensa on monin tavoin hyvä. Työikäisistä sen sijaan matalaa osallisuutta koki lähes kolmannes kyselyyn vastanneista. Joka viides kaikista vastaajista koki itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi.
Seurakunnan toiminnalta toivottiin eniten mahdollisuutta saada olla muiden seurassa. Vastauksiin kuitenkin vaikutti vastaajan elämäntilanne ja osallisuuden kokemus. Eniten muiden seuraa toivoivat korkeaa osallisuutta kokevat ja elämäntilanteensa hyväksi kokevat. Elämäntilanteensa huonoksi eri tavoin arvioineiden vastauksissa korostuivat toiveet taloudellisesta avusta ja arjen helpottumisesta.
Asiasanat: diakonia, elämäntilanne, osallisuus, yksinäisyys, kvantitatiivinen tutkimus